Hamssit ja DX-kuuntelijat ovat mukana mittaamassa ja kehittämässä uudenlaista tutkajärjestelmää. Menetelmä pystyy paitsi paikantamaan, niin tunnistamaan lentokoneiden tyyppejä. Myös ‘pimeinä’, eli ilman omatunnistetta lähettävää toisiotutkaa (SSR) lentäviä. Tiettävästi ensi kertaa maailmassa. Tässäkin säikeessä kuvattuja mittauksia käytti matemaatikko Piotr Ptak LUT:ssa julkaistun tohtorinväitöskirjansa pohjana.
Järjestelmä on demomittausvaiheessa. Toimivaksi kehitettynä tutkajärjestelmä kykenee uudenlaisiin tehtäviin. Muidenkin toimintojen tuki, kuin perinteiseen ilmavalvontaan ja lennonvarmistukseen liittyvät, on huomioitu uuden järjestelmän suunnitelmissa.
Esmerkkeinä uudenlaisista toiminnoista, järjestelmä antaa mm. ympärinäkevät silmät pinta- ja ilma-aluksiin ja ajoneuvoihin. Myös pimeään ja pilven sisään. Tarvitsematta omaa lähetintä, käyttäen järjestelmän lähetinverkkoa passiivisesti. Kylkiäisenä satelliiteista riippumaton paikannus. Ja älykännyyn jokaiselle oma lähivalvontatutka. 
Ominaisuuksia on kuvattu maanpuolustusnetin ketjussa ‘Monipaikkatutkajärjestelmä’: maanpuolustus.net/threads/monipa … 3%A4.2065/
Kehityshankkeella ei ole rahoitusta. Sitä on kyseisen tohtorinväitöskirjan ohella tehty vapaaehtoisvoimin. Radioamatöörit ja DX-kuuntelijat suorittivat käytännön mittaukset väitöskirjan matemaattisten mallinnusten ja ratkaisujen pohjaksi, joten mittausmenetelmät ja -järjestelyt eivät maksaneet. Toivokaamme, että hankkeen kehitystyö pääsee vauhtiin. Mieluiten siten, että merkittävä osa työstä tapahtuu kotimaassa. Tavanomaisina kehitysesteinä tällaisille alkuun pyrkiville hankkeille ovat tietämättömyys, välinpitämättömyys ja byrokratia.
Radioharrastajaverkko seuraamaan lentokoneheijastuksia?
Jäljettömiin kadonneen malesialaisen ‘mysteerikoneen’ arvoitus lienee innostanut tohtorinväitöstä uutisoineen toimittajan kirjoittamaan uudenlaisen tutkaverkon soveltuvuudesta lentoliikenteen seuraamiseen vapaaehtoisvoimin. Piotrin ehdottama radioharrastajien kuunteluverkko todellakin on mahdollista muodostaa. Lehtiuutinen väitöskirjasta ja ehdotetusta AS-verkosta: talouselama.fi/uutiset/maail … dium=Email
Etenkin tavallisia ULA-FM-asemia on riittävän tiheässä, toimiakseen lentokoneita, ja muitakin taivasheijastuksia seuraavan passiivisen tutkaverkon lähettiminä. Samaan tapaan, kuin nyt harrastajat omine ADS-B-vastaanottimineen toimivat mm. Flightradar24- ja Planefinder.com -nettitutkien kuunteluverkkona. Uudenlaista lentsikkaskatteriverkkoa varten tarvittaisiin softa jakamaan kuuntelijoiden havaintoja netin kautta lentsikkaserverille. Tällaisen verkon luomista tuore tohtori on ehdottanut.
Hamsseja saattavat lentsikoiden seuraamista enemmän kiinnostaa muut yläilmojen kohteet, joita tällainen verkko kykenee havaitsemaan. Ehdotettu kuunteluverkko sopisi jatkuvasti seuraamaan, ennustamaan ja kertomaan luonnollisia radioheijastuksia. Kuten kelit, ja mihin yhteysennuste osoittaa. Es, auroravyö, EDS-MS, jne. Samoin kuin lentsikoiden sijainti, niin tällaisella harrastajien kuunteluverkolla voidaan paikantaa kunkin radioheijastuksen tai radiokelin aiheuttajan sijainti taivaalla. Myös lyhytkestoisen skatterin. Kuten kunkin yläsalaman tai Ms:n sijainti ja laatu. Uudenlainen ukkostutka.
T: - Juha -
Linkki väitöskirjaan “Aircraft Tracking and Classification with VHF Passive Bistatic Radar”. Piotr Ptak, LUT 2015. Supervisor Docent, PhD Tuomo Kauranne. Reviewers Prof. Pekka Neittaanmäki and PhD Hannu-Heikki Puupponen. ISBN 978-952-265-815-9, ISBN 978-952-265-816-6 (PDF), doria.fi/handle/10024/109287
