29.12.2011
Terve Eikka ja Antti,
Hyvät dopplerylitykset, Eikka! Sinulle on tullut tosiaan lujaa tuo 6 m kaiku, koska lentsikka on piirtänyt X-kaikua ruudulle ohituksen kohdilla, ja S-mittariinkin on löytynyt näyttöä! En ole varma tuon satunnaisesti peilinä piirtyvän ‘X-dopplerin’ synnyn syystä, mutta se muistuttaa omista kokemuksistani lähinnä keskinäis- eli ristimodulaatiota (crossmodulation).
2 m FM:lläkin ristimodulaatioita voi joskus kuulla. Esimerkki: 145.525 ja 145.550 workkii asemia, joista alemmalla jaksolla oleva kuuluu vahvasti. Silloin saattavat molemmilla jaksoilla workkivien asemien äänet kuulua sekoituksena yhtaikaa myös jaksolla 145.500, vieläpä ilman FM:lle tyypillistä interferenssiääntä.
50 MHz bandilla näytti lentsikan dopplerkaiku edellisen kokeilemani, ‘väärän’ bandin antennin kanssa kantavan jopa yhtä hyvin, kuin 2 m kaiku kohtalaisen hyvällä 9-elementtisellä kvakiantennilla seuraten, eli suunnilleen Savonlinnan etäisyyksille. Koska tämä matalampi bandi näytti näin lupaavalta, kokeilin saisinko ihan oikealla 4-elementtisellä 50 MHz antennilla kantamaa vieläkin kasvatettua.
Kantamakoe 4-elementtisellä jagilla
Tämänpäiväisissä ekoissa 50 MHz jagikokeissani kaakkoon päin häipyvän koneen kaiku näytti tosiaankin jatkuvan ruudulla useita minuutteja paljon pidemmälle, kuin kone näkyi flightradarin ruudulla itäsuuntaan. Koska flightradar24 kattaa paremmin Suomen alueella, koitin kytistellä myös koillisesta lounaaseen lentäviä koneita. Jätin jagiantennin idän suuntaan, ja tietsikan äänikorttispektrogrammin jauhamaan kuvaruudulle nauhaa asetuksella ‘multi strip’. Silloin tällöin kävin vain tarkistamassa ruudun.
Ensimmäinen koillisesta tulija oli Boeing 777 vuorolla AZA785. Ekana liitekuvana olevaan moninauhaspektrogrammiin tallentui sen ohitus aikaleiman 16:40 paikkeille. Seurasin sen kaikuviivaa, kääntäen antennia lentsikkaa kohti likimain flightradar-sivun antaman sijainnin suuntaan. Kaikujälki jatkui pitkään, useiden spektrogramminauhojen ajan, ja arvelin jo sekoittaneeni sen jonkin muun koneen kaikuviivaan. Viiva näkyi heikkona, mutta selvänä aina Kouvolan ja Kotkan välille saakka.
Koska kantama vaikutti suorastaan arveluttavan pitkältä, toistin kokeen seuraavalla sopivalla koillisesta yksin lentävällä koneella, joka oli Boeing 777 vuorolla AFR275. Toisessa kuvassa sen Rx-asemani ohitusdoppleri näkyy aikaleiman 18:31 kohdilla. Käänsin antennia idästä lounaaseen koneen perään aikaviivan 18:39 kohdilla, mikä näkyy sinkunvoimakkuuden vaihtelun myötä katkeilevina doppleriviivoina. Koneen ollessa Heinolan ja Jyväskylän välissä sen dopplerijuova oli vielä seurattavissa. Doppleri hävisi näkymättömiin vasta kolmannessa liitekuvassa, koneen lähestyessä Padasjokea.
Matalat VHF-bandit kantavat
Kantaman pituus siis yllätti. Sukkajärvi (Sukkozero) lienee arvaukseni mukaan liian kaukana tämän aina OH-viitosiin ulottuvan heijastuksen Tx-aseman sijainniksi, joten näiden kuvien dopplerien TX-majakkoina on saattanut toimia jossakin Kannaksen tai Pietarin alueella, tai jopa Suomenlahden eteläpuolella sijaitseva OIRT 1-kanavan lähetin. Niiden sijainneista minulla ei ole valitettavasti tietoa.
Kokemusperäinen havainto matalien VHF-jaksojen pitkästä kantamasta näyttäisi ainakin tämän kokeen perusteella pätevän siis lentokoneheijastuksiinkin. Myös näillä pitkillä VHF-laineilla antenni ja aseman sijainti näyttävät määräävän kantaman. Edellinen kokeilemani 160 m luuppi lienee epävireisyydestään johtuen ollut ehkä desibelin verran miinuksella verrattuna 50 MHz dipoliin, mutta kuuli silti yllättävän kauas. Kun vaihdoin 4-elementtiseen jagiin, suuntavahvistusta lienee tullut väärän bandin luuppiin verraten 5 - 7 dB lisää, mikä periaatteessa tuplaa kantaman hyvissä oloissa. Kuten nyt kävikin. Lisäksi käännettävä suunta-antenni auttoi suuntimaan häiriöitä pois taajuusanalyysinauhalta, joten lentsikan dopplerijuovan seuranta oli helpompaa kuin ympärisäteilevällä antennilla.
Tämä suomalaisittain uusi 6 m bandi on muutenkin ensi kokemusten mukaan oikein hyvä paikallisyhteyksiin, ja maaston matalia pintaesteitäkin ylittävänä se ei ole erikoisen vaativa edes aseman sijainnin ja korkeuden suhteen. Syksyn turvaharjoituksessahan saatiin Apon OH7VL 2-elementtisen ja Raunon OH7NVS 3-elementtisen 50 MHz jagien avulla aikaan suora 50 MHz SSB-foneyhteys Juuan ja Joensuun paloasemien välille. Tämän viestin lentsikkaheijastuskokeessa käyttämäni 4-el 50 MHz jagiantenni näkyy viestin viewtopic.php?f=21&t=295&start=10#p686 ensimmäisessä liitekuvassa.
T: - HJ -
