Kriisi- ja turvaviestintä TUVI: Digimodet ja X-toistimet

[OH7HJ]

6m ja 2m bandien täysduplexitoistinasemaa ja 6 m pakettinodea ajatellen peittoalueet etenkin Okun Kummunmäen nokasta ovat todella vaikuttavat, ehkä saamme läänimme sittenkin turvaverkon kantamaan! Kiitoksia Akille OH7EAH kuuluvuuskarttojen laadinnasta!

Kuten kartoista näkyy, Kummunmäen rikastamo ja torni ovat todella lupaavia maakuntatoistinten pitkän kantaman asemapaikkoja, jos vain niihin saamme pääsyn…!

Kun toistimessa käytetään tehokasta ‘geiniantennia’, esim. tukiasemapiiska 144 MHz 4 x 5/8 ja 50 MHz 2 x 1/2, turvatoistimen kuuluvuusalue kasvaa etenkin 2m bandilla vielä kartan esittämää laajemmaksi, ja samalla akkuvarmistuksen kesto pitenee, koska lähetystehoa voi pienentää.

Luvat Kummunmäen turvaradioille

Okun Kummunmäen rikastamon laitehuoneeseen ei saatane pääsyä, mutta uudella toistintekniikalla ei sinne onneksi tarvitsekaan päästä. Nykyiset X-bandiripiitteririgit eivät tarvitse ollenkaan erillisiä duplexereita, eivätkä niille tasalämpöistä ympäristöä.

Täysduplexi 2m/6m puhetoistinradio, esim. FT8900, mahtuu sähkökeskus- tai laitelaatikkoon yhdessä 2m/6m turvanoden ja 2m APRS-digin kanssa. Eniten tilaa eivät enää vie radiot, vaan poweri ja akkuvarmistus.

Tarvitsemme siis ensiksi luvat sijoittaa Okun rikastamon yläkertaan radiopoksin, ja antennit katolle, sekä ottaa sähköä niille. Kuka voisi kysyä…? Keskimääräinen sähkönkulutus alle 60 W. Antennit katonharjalle, eivät hirveän isoja, max 6 m piiskoja ja/tai 3 m dipoleita. Ei ristikkomastoja. Hessu OH7NE lupautui ystävällisesti yhdeksi valvojaksi.

X-toistinradiot yhdistämään puheradioverkot

Maassamme on runsaasti sekalaisia käsi-, auto-, vene- ja kotiradiopuhelimia, jotka kylläkin toimivat myrskytuhon tms. katkaistessa sähköt, puhelin- ja tietoyhteydet, mutta joilla ei lyhyen kantaman johdosta saa yhteyttä käytännössä minnekään. X-turvatoistinverkko puhetoistimineen kykenee yhdistämään näitä lukuisia, normaalisti vailla keskinäistä yhteyttä olevia paikallisia VHF- ja UHF-radiopuhelimia yhteiseen pitkän kantaman turvaviestintäverkkoon samaan tapaan, kuin matkapuhelinverkko yhdistää yksittäiset kännykät. Nämä turvatoistimet soveltuvat erikoisen hyvin sellaisiin väestönsuojeluyhteyksiin, joita ei maassamme nykyään ole ennestään olemassa.

Turvaviestinnän puhetoistinverkon toteuttamiseen sopivia auto-, tukiasema- ja toistinradioita on tähän mennessä löytynyt neljä sellaista, joilla on sähkökatkoksen tai myrskytuhojen aiheuttamissa yhteyskatkostilanteissa vaadittavat vähimmäisominaisuudet: Kaikkiin, tai mahdollisimman moniin turvaviestintään liittyviin puheradioverkkoihin liittyminen, ja näiden erillisten verkkojen yhdistäminen turvaviestintäverkoksi.

Radioiden on toimittava tarvittaessa palolaitosten, sairaankuljetuksen, pelastuspalvelun, vesiliikenteen ja vapaaehtoisjärjestöjen omilla sekä PMR-kanavilla, kaikilla hamssien ripiittereillä, sekä yritysten VHF- ja UHF-yhteiskäyttökanavilla, sekä pystyttävä hätä- ja turvatilanteissa yhdistämään nämä tavallisesti täysin erilliset puheradioverkot yhteisen johdon alle. Tällaista toimintoa on harjoitusten ja tositilanteiden kokemusten perusteella pitkään toivottu, mutta tekniikka siihen on tullut vasta aivan viime vuosina, uusien duplekserein varustettujen monibandiradioiden myötä.

Puheradioverkkojen yhdistäminen tapahtuu releoimalla näiden liikenne keskenään kyseisten radiomallien erikoisuuden, X-banditoistimen, eli täysdupleksin avulla. Näin saadaan esimerkiksi etsintä- ja pelastustilanteissa tähän asti täysin hajanaiset radioverkot yhdistettyä saman etsintäjohdon alle, mikä tietenkin mahdollistaa etsinnän tehokkaan johdon, ja säästää monilta harmillisilta viestinnän puutteesta aiheutuvilta suuren etsijäjoukon johtamisen vaikeuksilta ja sekaannuksilta.

Pelastusasemien radiot ja tukiantennit

Paloasemille tarvitaan siis antennien laitto, eli joko koaksiaalikaapelin veto, tai asennus wanhan antennin kaapeliin palolaitoksille. Entisten antennien kaapeleita lienee muistini mukaan paikoillaan ainakin Kiteellä ja Polvijärvellä. Joensuussa ei ole ainoatakaan koaksia, vaan se pitää vetää, mikä lienee aika työläs tehtävä tiivistysten läpi. Oikeasti tehokkaita 2m / 6m tukiasemavertikaaleja ei ole vielä kaupoista löytynyt, joten ainakin maakuntatoistimien ekat vertikaalit on suunniteltu rakennettaviksi itse.

Turvaviestintäkäyttöön sopivista 2m/6m radioista on siis karsiutunut jäljelle neljä mahdollista. Sopivimmat tähän asti kokeilluista sekä pelastuslaitosten tukiasemille, että täysdupleksitoistimiin ja autoihin, ovat Yaesu FT-9800 ja Wouxun KG-UV950PL71. Liitännöiltään ja lisälaitteiltaan FT8900 sopii parhaiten yhteen jo olemassaolevien PV turvaradioiden kanssa, kun taas Wouxunin etuna on turvakäyttöön hyvin sopiva 70 MHz bandi, jota muista tämänhetkisistä toistinradioista ei löydy.

Turvaviestinnän mobileyhteyksiä varten käy autoihin sama radio, johon varusteiksi autoasennussarja ja 2m/6m autopiiska, löytyy esim. Wimolta, ja sille iso magneettijalka, että saa antennin irti talliinajoa ja pesua varten.

Linkkejä 2m/6m toistinradioihin

Yaesu FT-8900R on neljän bandin 10m/6m/2m/70cm crossbandiduplexerein varustettu radio. Kanavasetuppien pikavalintanäppäimien ansiosta nämä sopivat myös viranomaiskäyttöön. Tämä on kokeiltu ja hyväksi havaittu rigi, joka toimii myös pakkasessa. Joku tiesi, että valmistus lopetettu, mutta myyntivarastoa näkyy riittävän edelleen. Tässä ainakin yksi myyjä EU:n alueella, eli alvia eikä tullia ei tarvitse maksaa. Vastaavien radioiden ilmestyminen muilta valmistajilta on painanut hintaa alas, nyt 20.5.2014 on noin EUR 357. ebay.de/itm/171320674034?ssP … 1423.l2649

Päivitys 01.07.2014: Wimolla FT-8900 autoasennussarjan YSK-8900 kanssa yht 350.10 € + varvekäyttöön pyydä Tx:n taajuuslaajennus 99FREQ Frequency Extension, +25.00 €. wimo.de/yaesu-ft8900-fm-twinband_e.html

Päivitys 24.07.2014: Ateenalainen hamssikauppa tarjoaa valmiiksi laajennettua FT8900 postikuluineen n. 365 €, DTMF-mikillä. YAESU FT-8900R, DTMF MIC-FREE YSK, 4-Band 50 WATT V-U-29-50MHz,UNBLOCKED TX & RX, cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?Vie … ink:top:de

Wouxun KG-UV950P Quad Band Cross Base Mobile Car Two Way Radio Repeater 50W. Nappulatekniikka sopii erikoisesti hamssikäyttöön. Edelliseen lisänä tässä on myös LA-bandi. Tästä ei ole vielä käyttökokemuksia. ebay.de/itm/400601857119?ssP … 1423.l2649

TYT TH-9800 on myös neljän bandin rigi, mutta tämän bandiripiitteritoiminnon olemassaoloa ei vielä saatu varmistettua. On kuitenkin halpa, eikä Englannista tule alvia eikä tullia. Tässä on 50 MHz bandia kavennettu, mutta vastaavasti siihen on lisätty LA-bandi. ebay.de/itm/261409862631?ssP … 1423.l2649

Päivitys 29.9.2014: Uusi 4 bandin toistinrigimerkki Euron on ilmestynyt. Ulkonäöltään näyttää TYTin tapaan Yaesun kopiolta. Tässä näkyy olevan laajemmat kympin ja 6m bandit kuin aikaisemmissa, ja hinta halvimpien luokkaa, 299 €. Ebay-linkin kauppias Norbert DD2RE kertoi, että postikulut Suomeen ovat 19 e. Optiona ohjelmointikaapeli + softa, myös 19 e. Tästäkään ei vielä käyttökokemuksia. ebay.de/itm/Amateurfunkgerae … 1039561508?

Uutta 22.1.2015: Nyt on lopultakin ilmestynyt myös 4 m bandille yltävä X-toistinrigi! Tällaista on toivottu toistimeksi mm. yhdistämään 4m ja 2m bandien vapeparadiot samaan toistinradioverkkoon. Wouxun KG-UV950PL71 50/70/145/433 MHz FM-transceiver, 365 €. Kerrotaan lisää, kunhan rigin toiminnasta saadaan kokemuksia! viewtopic.php?f=15&t=225&start=40#p1586

2m/6m/70cm mobileantenneja

2 m + 6 m puhetoistintyöskentelyyn autoantenniksi sopii joko SG-M911, tai vähän pidempi CR-8900. Edellinen käy paremmin pelastuslaitosten ajoneuvoihin, ja jälkimmäinen lienee kiinnostavampi hamsseille, koska siinä on myös kympin bandi. Liittimeksi mainittu ‘PL’ tarkoittaa tavallista UHF-liitintä. wimo.de/mobile-antennas-vhf- … #multiband

Jalaksi näille käynee joko ‘Heavy Diamond magnet base’ PL- eli UHF-rungolla, tai takaluukkukiinnike ‘Diamond K-400’ Solid trunk mount + istukka ‘20016 PL connector’ + koaksipiuha ‘20008’. wimo.de/mobile-antenna-acces … html#20033

Wihje: Myös monet tavalliset 2 m bandin 5/8-aallon mobilepiiskat kuulevat oikein hyvin 6 m bandilla. Modaamattomina niiden SWR voi olla korkeahko 6m lähetinkäyttöä ajatellen, mutta osaavan hamssin käsissä ne saa virittymään myös hyviksi 2m/6m lähetinantenneiksi.

Päivitys 23.3.2014: Neljän bandin 10m/6m/2m/70cm mobileantenneja on ilmestynyt lisää, mukaanlukien tuo Eikan löytämä malli. Ja hinnatkin ovat pudonneet alle puoleen muutaman kuukauden takaisesta…

Tässä esimerkiksi hintaan EUR 33,28 posteineen neljän bandin mobileantenni, ebay.de/itm/321356439031?ssP … 1423.l2649

Sitten on EUR 57,80 neljän bandin malli UHV-4, jossa 50 MHz bandille on viritysviiksi, eli sen saa viriteltyä muuallekin kuin 6m alabandille, ebay.de/itm/130972252306?ssP … 1423.l2649

HF-workkijoita varten on jopa viiden bandin diiexerimalli UHV-5, jossa kympin bandin tilalla ovatkin 7 MHz ja 21 MHz viritysviiksineen, hintaan EUR 65,03. ebay.de/itm/130972251661?ssP … 1423.l2649

Isoista magneettijaloista toistaiseksi halvin tarjous EUR 22,39 on löytynyt täältä: ebay.de/itm/320919703797?ssP … 1423.l2649

Päivitys 23.06.2014: Eikan mittauksia ja kokemuksia mobilantennista TYT TH9800 - viewtopic.php?f=21&t=525

X-banditoistin on duplekseriton ripiitteri!

Miksi enää rakentaa ‘antiikkiripiittereitä’ kolhoine ja kalliine duplekseripönttöineen, kun X-banditoistimen saa yhden mobileradion kokoiseksi, murto-osalla perinteisen vain yhden bandin ripiitterin kustannuksista?

X-banditoistimet eivät varaa ruuhkaisia dupleksikavavia, koska ne workkivat millä tahansa lukuisista vapaista simpleksikanavista. Lisäksi ne voi linkittää langattomasti yhteen, netistä täysin riippumattomaksi pitkän kantaman puhetoistinverkoksi.

Tässä artikkelissa neuvotaan, miten yhdistää helppotekoisten ja halpojen diplekserien avulla useita tehokkaita yhden bandin antenneja yhteen ja samaan X-banditoistimeen: viewtopic.php?f=15&t=225&start=40#p1545

Lopultakin: Duplexer free repeater! facebook.com/jyrki.nieminen … omments=19

T: - Juha -

[OH7HJ]

Kävimme Apon OH7VL kanssa esittelemässä Akin OH7EAH tekemät uudet 6m ja 2m kantamakartat Joensuun palo- ja pelastuslaitoksella, ja kuuntelimme samalla uuden toistinradiotekniikan pohjalta viestiyhteyshenkilölle heränneitä ajatuksia ja toiveita. Nykyisten Pohjois-Karjalan paloasemien välisten VHF-varapuheyhteyksien kantama sallii kunkin paloaseman olla yhteydessä vain lähimpiin muihin. Tähän parannuksena pelastuslaitoksen viestiyhteyshenkilömme toivoi sellaista puheyhteyttä, joka yhdistäisi kaikki maakuntamme keskeiset pelastusasemat yhteiselle puhekanavalle, aina pitkän maakuntamme etelänurkasta sen pohjoispäähän.

Tavanomaisten 144 MHz ja 160 MHz eli 2m hamssi- ja paloasemabandeillahan kantama ei tunnetusti riitä koko maakunnan mitassa kaikilta keskeisiltä paloasemilta kaikille muille. Ihkauusien Akin laatimien 2 m ja 6 m kuuluvuuskarttojen esittelyn lisäksi kerroimme tuviryhmässä äskettäin esille nousseesta, vielä useimmille hamsseillekin uudesta X-ripiittereihin perustuvasta toistinasematekniikasta (crossband repeater, fullduplex multiband), jolla 6 m bandin hyvän kantaman avulla on mahdollista yhdistää jopa yhdellä hyvälle asemapaikalle sijoitetulla toistinasemalla lähes koko maakunnan pelastuslaitokset.

Arton OH7BD kantamakokeita varten kotiasemalleen ystävällisesti asentamalla 51.430 MHz FM-papukaijatoistimella pidetyt pitkät maakunnan sisäiset, ja jopa maakuntien väliset yhteydet, ja tähänastiset 6 m autoasemalla suoritetut kantamakokeet näyttävät vahvistavan Akin tekemien peittokarttojen paikkansapitävyyden. Tähän koko maakunnan keskeiset pelastuslaitokset kattavan varaverkon yhteisen puhekanavan toivomukseen uusi toistintekniikka vaikuttaa siis sopivan ratkaisuksi.

Uusien mahdollisuuksien toistintekniikka

Koska nämä uudenlaiset toistinradiot ovat virrankulutukseltaan hyvin kohtuullisia, niin toistinasema toimii yhden ylläpitolatauksessa olevan 12 V henkilöauton akun varmistuksella sähkökatkotilanteissa huomattavasti pidempään, kuin katastrofitilanteissa avun perille saamiseksi vaaditut kriittiset 48 tuntia. Esimerkiksi FT8900:n standby-virrankulutus on vajaa puoli ampeeria, mikä antaa 60 - 70 Ah 12 V autonakkuvarmistuksella jopa 120 … 140 h valmiusajan. Toistinradiot eivät myöskään edellytä tähänastisten yhden bandin ripiitterien tapaan tasalämpöistä ympäristöä, joten ne toimivat myös tilojen lämmityksen katketessa, tai jopa kylmiin tiloihin tai laitelaatikoihin sijoitettuina. Lisäksi itse toistinradiot ovat alle 400 euron hintaisina niin edullisia, että pelkän wanhanaikaisen yhden bandin duplexeritoistimen hinnalla saa hardwaren koko maakunnan kattavaan usean toistimen verkkoon.

Pelastusaseman viestiyhteyshenkilömme piti maakuntatoistimen ajatusta hyvänä, ja ehdotti, että pyrkisimme kattamaan koko maakunnan paloasemineen kolmen toistinaseman verkolla. Keskisen, pohjoisen ja eteläisen toistinaseman verkon laaja kuuluvuuspeitto toisi lisäetuna puheverkon kantamaan myös autoasemat. Alustavan ajatuksen mukaan 2m/6m maakuntatoistimien radiot varusteineen kustantaisi pelastuslaitos. Toistimien rakentajia ja ylläpitäjiä olisivat pääasiassa radioamatöörit. Verkko toimisi aluksi kokeellisena, mahdollisesti yhden toistimen voimalla, ja laajennettaisiin kokemusten perusteella maakunnan kattavaksi.

Maakunnan yhdistävien toistinten toimintavalmiutta ylläpitävinä päivittäisinä käyttäjinä olisivat sekä hamssit itse omassa kotiasema- ja mobileliikenteessään, että pelastuslaitokset hätä-, harjoitus- ja turvaliikenteessä ja turvayhteyksien ylläpidossa. Toistinverkon ylläpidon tukena ja etsintä- ja pelastuspalvelun yhteyshenkilöinä voisivat olla lisäksi kaikki halukkaat maakuntatoistinhankkeesta kiinnostuneet radioharrastajat ja -ammattilaiset, sekä vapepan, reserviläisten, ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen aktiivit.

2m/6m maakuntatoistinten workkiminen

Pitkän kantaman 6 m toistimet yhdistäväksi jaksoksi valittaisiin niille yhteinen häiriötön taajuus, mutta toistimien 2 m jaksot voisivat vaihdella paikallisesti. Workkiminen tapahtuisi kaksisuuntaisen täysdupleksitoistimen tyyliin, eli kummalla tahansa taajuudella sisään, ja toisen bandin jaksolla ulos.

Esimerkiksi haluttaessa kuulua kaikille puheverkon asemille, workitaan 2 m jaksolla sisään, jolloin maakuntaripiitterit toistavat 6 m välityksellä verkon muille toistimille, joista edelleen 2 metrillä ulos lähiseudun pelastuslaitosten sekä auto- ja hamssiasemien kuultavaksi.

Jos taas workitaankin esimerkiksi kaukana maakunnassa liikkuvasta autosta pitkän kantaman jaksolla 6 m jaksolla sisään, niin vain se tai ne toistimet toistavat yhteyden 2 metrillä ulos, joka tai jotka ovat sisäänmenevän aseman kantamassa. Näin yhteys saadaan 6 m pitkän kantaman ansiosta jopa mobileasemasta lähimmille pelastuslaitoksille. Paikallisasemien välisissä kusoissa taas yhteys voidaan 6 m sisäänmenoa käyttämällä rajoittaa vain tiettyä toistinta lähimpien hamssi- ja paloasemien kuultavaksi.

Anteeksiantavampi täysdupleksin ansiosta

Jos myös itsellä on x-banditoistinradio, niin äänensä voi kuulla puhuessaankin, koska toistimet ovat täysduplekseja. Täysdupleksi antaa myös anteeksi tottumattomien operaattoreiden duplikaatteja, koska ‘breikkarin’ yleensä havaitsee kesken omankin lähetyksen, kahden bandin myötäkuuntelun ansiosta. Myös verkkoa harvoin käyttävien palomiesten tai vapaaehtoisviestittäjien on helpompi saada yhteys, koska toistimet eivät tarvitse erillistä avauspiippaa. Yhteyden saamiseksi riittää, että osaa puhuessaan puristaa PTT:tä.

Tarvittaessa paloasemat ja -autot voivat sulkea pitkästyttävän hamssiliikenteen pois kuuntelulta, käyttämällä nykyisissä radioissa vakiona olevaa aliäänisalpaa (tone squelch), jolloin vain pelastusasemien keskinäinen liikenne kuuluu toistinasemaverkon pelastustoimen radioihin. Tällä hetkellä vielä läänimme ainoa crossbanditoistimen mallikappale FT-8900 osaa toistaa kokeilujen perusteella ainakin yli 150 Hz aliäänet. Satunnaisten paikallishäiriöiden varalta käännetään päälle toistinradioiden asetuksista ‘vahtikoira’, joka katkaisee yhtä minuuttia pidemmät lähetykset.

Näin pelastuslaitosten toive koko maakuntaan kantavasta, keskeisten pelastusasemien yhteisestä puhekanavasta näyttäisi uuden toistinradiotekniikan myötä toteutuvan. Samalla hamssit saavat käyttöönsä mobilekusoissa maakunnan päästä päähän, ja hamssiyhteyksissä naapurimaakuntiinkin ulottuvan ripiitteriverkon. Maakuntatoistinverkko toimii näin hieman kuin yhteenkytkettyjen 70 cm ripiitterien R.net, mutta ilman sähkökatkoksissa haavoittuvaisen internetin tarvetta yhteyden välittäjäksi, ja se kattaa pelkkien kaupunkien sijasta myös maakunnan koko laajan maaseudun kuntakeskuskineen. Laaja yhteyspeitto on tarpeen siksi, että esimerkiksi myrskytuhon aiheuttama yhteyskatkosalue voi sijaita missä tahansa.

Paikkaehdotuksia 2m/6m toistinasemille?

Toistimien sijoituspaikoista etsitään ja kerätään vihjeitä, joita voi karttalinkkeineen laittaa vaikka tähän säikeeseen, tai minulle tai muille tuviryhmäläisille suoraan! Maakuntatoistimet tulisivat siis sellaisille korkeille vaaroille, tai edullisiin mastoihin, tai palo- tai näkötorneihin tai rakennuksiin, joissa on saatavissa verkkosähköä akkuvarmistuksen ylläpitolataukseen.

Koska 6 m bandi on tunnetusti arka taajamahäiriöille, niin asemien tulisi sijaita sivussa keskustoista ja lähiöistä, samoin kuin ula- ja TV-lähetinmastoista. GHz-bandeilla toimivat linkki- ja kännykkätukiasemamastot sensijaan sopisivat maakuntatoistinten sijoituspaikoiksi tai naapureiksi, koska näin korkeat jaksot ja 6 m sekä 2m bandit eivät yleensä häiritse toisiaan.

Maastomuodoiltaan pitkän maakuntakantaman toistinten edullisimpia sijoituspaikkoja olisivat sellaiset vaarat tai mastot, joiden ympäristö on pitkälle ympärille laakeaa ja vähämäkistä, tai parhaassa tapauksessa vettä. Kun mahdollisimman kauaksi ympäristöön on matalaa maastoa, niin 6 m ja 2 m sinkut saavat hyvän ‘lähdön’, vaikkei asemapaikka olisikaan maakunnan korkeimpia. Mastoihin pääsyn yleensä rajoittaa todella kova hinta, mutta Masan mukaan liitolla olisi sopimus, jonka mukaan Soneran mastoihin voisi päästä jopa ilmaiseksi.

Esimerkkejä sijoituspaikkojen sopivuudesta

Myös korkeat rakennukset mäkien päällä käyvät maakuntatoistimien paikoiksi silloin, kun lähin ympäristö on vähähäiriöinen, mistä esimerkkinä toimintansa lopettanut Okun rikastamo. Häiriöisestä, 6 m bandille sopimattomasta ympäristöstä on esimerkkinä Niinivaaran sairaalan katto lukuisine VHF-tukiasemineen ja mahtavine paikallishäiriöineen suoraan kerrostalosta alta.

Okun lisäksi on tähän mennessä ehdotettu paikoiksi Kolin metsäkeskuksen kattoa, joka tosin tarvitsee häiriömittauksen läheisen TV-lähetinmaston vuoksi. Räsävaara ja Paalasmaa taas ovat häiriöttömässä ympäristössä, mutta niistä puuttuu sähköverkko, ja silmälläpito ilkivallan varalta.

Yksi lupaava eteläisen toistimen sijainti voisi olla Tohmajärven APRS-digin sijoituspaikka, eli SPR:n käytössä oleva wanha suojeluskuntatalo Kemien mäen päällä. Koska talossa on vain vähän tai ei ollenkaan paikallishäiriöitä aiheuttavaa elektroniikkaa, niin taajamaympäristöstä huolimatta 6 m voisi workkia sen katolta hyvin. Lupaavan vähähäiriöiset Kiihtelysvaara ja Hyypiänvaara taas olisivat hyvässä paikassa ajatellen yhteyttä maastokatveelle alttiiseen Ilomantsiin.

T: - Juha -

[oh7eah]

Noissa kantamissa saattoi olla jo laskettuna antennille vähän vahvistustakin, kun yleensä ripiittereissä stäkättyjä antenneita käytetään. Olikohan lähetyksessä 6dBd, mutta vastaanotossa 0dBd. Ja olkaa tarkkana noiden kuvien kanssa että ei mene Siilainen ja Outokumpu sekaisin niin kuin näyttäis käyneen.

Crossband-toistimina toimivat mobiiliradiot ovat yleistyneet kivasti, mutta niissäkin näyttäis käytön kannalta omat hankaluutensa olevan.

• Aki, OH7EAH

[OH7HJ]

Terve Aki,

Niin olinkin vahingossa laittanut Okun 6m peittokartan Siilaisten sijaan. Vaihtaisin oikeaksi, mutta aina kun yritän laittaa Siilaisen karttaa, saan tällaisen automaattisen virheilmoituksen: “Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.” Kuvan poistaminen säikeestä onnistuu, mutta foorumi ei enää ollenkaan hyväksy minulta tätä, eikä muitakaan liitekuvia. Olisiko siirryttävä jatkamaan säiettä jollekin muulle serverille?

Nämä jo tekemäsi 6m ja 2 m kartat ovat tuoneet suorastaan ratkaisevaa uutta tietoa puhe-varven suunnitteluun! Niiden avulla onnistuu lopultakin muodostaa sellainen verkko, jossa kaikki vaaditut pelastuslaitokset pääsevät samalle puhekanavalle. Kerro ihmeessä toistinradioista kokemuksiasi, että tiedetään, mitkä mallit pelittävät! Omaani olen nyt käyttänyt kaksi talvea, ja se on osoittautunut hyvin toimintavarmaksi. Muita en tiedä vielä maakunnassamme olevankaan.

Onnistuisiko sinulta tehdä vielä vertailun vuoksi Okusta kartat seuraavilla parametreillä: Tukiasema Oku 144 MHz 50 W, antenni 6 dBd vertikaali, ja sama paikka 50 MHz 50 W, antenni 3 dBd vertikaali? Samat antennin vahvistukset sekä Tx että Rx. Vasta-asemina autot, joissa ant korkeus noin 2 m, samoilla 50 W tehoilla, mutta geinit 50 MHz 0 dBi ja 144 MHz 2 dBi. Mitä muuten nuo eri väriset vyöhykkeet tarkoittavat?

T: - Juha -

Lisäys: 50 Mb kuvaliitemäärä on kuulemma tullut täyteen, eli kuvia ei enää mahdu. Mikähän olisi hyvä radioharrastajien keskustelufoorumi siirtyä jatkamaan tätä ja muita säikeitä, ehdotuksia?

Lisäys 2: Jussi OH7JA onnistui saamaan lisää tilaa kuville, FB, TNX! Nyt Siilaisten peittokarttakin mahtui taas säikeeseen.

[oh7ja]

Niin olinkin vahingossa laittanut Okun 6m peittokartan Siilaisten sijaan. Vaihtaisin oikeaksi, mutta aina kun yritän laittaa Siilaisen karttaa, saan tällaisen automaattisen virheilmoituksen: “Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.” Kuvan poistaminen säikeestä onnistuu, mutta foorumi ei enää ollenkaan hyväksy minulta tätä, eikä muitakaan liitekuvia. Olisiko siirryttävä jatkamaan säiettä jollekin muulle serverille?

Terve,

Foorumisoftaan oli unohtunut edelliseltä palvelimelta rajoituksia liitetiedostojen maksimimäärään.
Koska nykyisellä palvelimella levytilaa on huomattavasti enemmän, on rajoitus nyt otettu pois käytöstä, sekä maksimi liitetiedoston kokoa kasvatettu.

Crossband-radioista:
Omistan yaesu ft-8100r -radion, jossa on dualvfo sekä näppärä 2m/70cm crossband toistintoiminto.
Olen käyttänyt toistintoimintoa siten, että radio on kytketty katolla sijaitsevaan 2m antenniin, ja pystyn autotallista workkimaan kahta metriä 70cm käsirigillä. Homma pelittää muuten aivan mainiosti, mutta toiminnon käyttäminen lämmittää rigin pääteastetta aivan valtavasti jos kusoilu on aktiivista. Pääteasteen jäähdytyssiili on aivan liian pieni tälläisen käyttöön. Tehoina olen yleensä käyttänyt 20 tai 50W 2m:lle sekä 5W 70cm:lle.
Eli rigiä valittaessa kannattaa tarkistaa jäähdytyksen riittävyys! Omani meni viimeksi jumiin kun kuumentui liikaa

De oh7ja

[OH7HJ]

Tnx foorumin kuvatilaongelman tosi nopeasta ratkaisemisesta, Jussi! Samoin kiitoksia rigikokemuksista. Vaikkei kyseinen rigimalli ei ole maakuntavarveradioehdokkaiden harvalukuisella listalla, koska näille vaaditaan myös 6 m bandi, niin lämmöntuotto on muissakin radioissa samaa luokkaa. Jäähdytyksen tarve on siis hyvä huomio. Se on mainittu ja korostettu ainakin oman radioni manuskassa, joten se on onneksi osattu huomioida suunnittelussa.

Kiinteässä raskaastikuormitetussa toistinkäytössä radio on onneksi helppo kiinnittää lisäjäähdytysripaan, ja käyttää orjatuuletinta laitelaatikon jäähdytykseen. Käytännöllisin tapa pitää maakuntatoistinten käyttölämpötila aisoissa on kuitenkin yksinkertainen: Hyvä asemapaikka ja tehokas antenni.

Kun antenniin saa oikeaa geiniä, mikä siis on aivan eri juttu kuin nuo mielikuvitukselliset ‘myyntidesibelit’ antennien brosyyreissa, jotka ovat yhtä yliampuvia kuin venäläisvetoiset kansanäänestykset, niin radion lähetystehon voi puolittaa jokaista antennin 3 dB vahvistuksen lisäystä kohden.

Maakuntatoistimen Tx-tavoiteteho 5 … 10 W

Koska 6 m kantama on vaikuttava, niin on mahdollista, että toistimen kantama riittää hyvästä sijainnista 3 … 6 dB antennilla jo vaatimattomilla 5 W lähetystehoilla. Erikoisen laajaa Tx-kantamaa vaativien poikkeustilanteiden, kuten mykistyneen naapuritoistimen yhteyksien paikkaamista varten, kiinteän maakuntatoistimen jäähdytys on kuitenkin syytä mitoittaa 50-wattisen rigin suurimman lähetystehon kestäväksi.

Esimerkiksi Tommin OH7JJT 144.675 MHz 1k2 pakettigateway workkii ja kantaa koko tähänastiseen kokeelliseen maakuntaverkkoomme hienosti 4 W lähetysteholla. Tätä alle 10 W teholuokkaahan niin sanoma- kuin puheverkonkin turvatoistinradioissa pyritään käyttämään, joskaan ei jäähdytyssyistä. Turvatoistintenhan tulee toimia pitkään akkuvarmistettuna, mihin pyritään minimoimalla virrankulutus.

Pyrkimys QRP-lähetystehoon pätee erikoisesti puhetoistimiin, joiden virrankulutuksesta leijonanosa syntyy lähetysjaksoista, toisin kuin pakettiradiolla harvakseen lähtevine sekunnin mittaisine purskeineen. Siis samalla kun sijainti ja antenni kasvattavat turvaripiitterin kantamaa ja peittoa ja toiminta-aikaa akkukäytöllä, ne myös vähentävät sen jäähdytystarvetta.

Varve reserviläisfoorumilla: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-111103

T: - Juha -

[oh7eah]

Karttoja tarkennetulla speksillä on lisätty tuonne aiempaan dropbox-linkkiin. Kun molempien asemien lähetystehot ovat samat, pitäisi kartta toimia molemmin päin. Kokemukset sanoo jotta kartan vihreällä osalla kuso kulkee varmasti, keltaisella osalla suhinalla/pätkien.

Meinasin möläyttää jotain sellaista crossband-radioista, josta varmaan sekä Jussi että Juha tietävät enemmän. Pitänee kaivella joku 70cm käsikapula arkistosta ja tutkia Wouxunin sielunelämää. Mulla on siis tuo vanhempi 2m/70cm malli mobiilissa (tai ainakin kunhan sen taas asennettua saan).

• Aki, OH7EAH

[OH7HJ]

Kiva turvahamssien kokoontumisajo jälleen Ylyllä viime viikonloppuna, jossa hyvää ohjelmaa hyvässä seurassa! Ohessa kokoelma Akin oppituntiamme varten laskemien kantamakarttojen valokuvista koottuina joistakin P-K turvatoistinasemien tähän mennessä ehdotetuista sijainneista, skaalattuina suunnilleen samaan karttakokoon. Punainen kuvaa likimain mobilekantamaa, ja sininen koti/tukiasemien yhteyspeittoaluetta. Kantamat ovat vaikuttavia - korkeimmista asemapaikoista uusi X-banditoistintekniikka avaa hamsseille myös mobileista lähes koko maakunnan…!

Kuvien yläriveillä ovat 6m, ja alariveillä 2m kantamat, erikoisesti kahden bandin maakuntakantaman puhetoistinverkkoa ajatellen. Osaan näistä sijainneista mahtuu antennien asennustilan ja häiriöetäisyyden puolesta workkimaan myös pakettinode, WLAN, aprs-digi ym. Ajatus kattavasta data- eli sanomaverkosta lila-asemien yhdistämänä etäreitittimien ja dataradioiden verkkona toteutuisi siis samalla.

Sijoittamalla kahden bandin edullisia toistinrigejä antenneineen korkeisiin sijainteihin on siis tehtävissä lähes koko maakuntamme päästä päähän kattava ripiitteriverkko, jota pitkin saa mobilesta kuson aina Kiteeltä Nurmekseen, ja kaikkialle siltä väliltä, jokseenkin koko maakuntamme leveydeltä. Verkkovaara ja Oku nousevat korkeina paikkoina sekä kantamaltaan, että peitoltaan selvästi yli muista sijainneista. Edellinen kattaisi pohjoisen, ja jälkimmäinen keskisen maakuntamme, kumpikin kantaen ainakin tukiasemille myös itäosaan maakuntaamme, aina mäkien katveessa olevaa Ilomantsia myöten.

Maakunnan kattava mobileripiitteri

Paikkausta tarvitsisi mobileyhteyksien kannalta vielä eteläinen osa maakuntaamme, minkä peittäisi tähän mennessä ehdotetuista sijainneista parhaiten Tohmajärven Kemien mäki, eli aprs-digin OH7RDT sijaintipaikka. Sijaintiehdotuksia kuulostellaan tietenkin lisää!

Vertailun vuoksi alemmassa kuvassa on Arton OH7BD 6m papukaijatoistimen laskettu kantama, joka tähän mennessä tehtyjen mobilemittausten mukaan näyttää pitävän paikkansa. Alimpana on vertailtavana myös Niinivaaran 2m ripiitterin OH7RAB kantama, joka tässä edustaa perinteisen ja kalliin tekniikan paikallistoistinta.

Perinteiset duplekseritoistimethan maksavat tonneja, siinä kun uudet X-banditoistinradiot satasia, samalla kun X-bandisimplextoistimien asennus sekä ylläpito ovat samassa suhteessa vaivattomampia. Perinteisiä yhden bandin duplekseritoistimia ei voi linkittää yhteen netistä ja sähköverkosta riippumattomaksi, koko maakunnan kattavaksi mobileasemien toistinverkoksi, kun taas uusilla bandiripiittereillä riippumattoman varmistetun maakuntatoistinverkon teko onnistuu. ‘Wanhanaikaiset’ duplekseriripiitterithän soveltuvat turvaviestintää ajatellen ainoastaan paikallistoistimiksi, koska niitä on linkitetty yhteen vain vain sähkökatkoille alttiin R-netin kautta.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Teimme 6 m bandilla kokeen, jossa mittasimme automatkan aikana ‘pohjia’ eli radiohäiriöspektrejä ajettaessa väli Kontiolahti - Jyrinkylä. Mittausjärjestelyssä vastaanottimena oli RTL-tikkuradio ja miniläppäri HDSDR-softaradiolla kuuntelemassa 250 kHz leveää kaistaa sekä antennina varttiaallon maneetti 6 metrille pikkubussin katolla. Alla kuvasarjat spektreistä liikkuvasta autosta käsin tallennettuina.

Havainnot: 6m häiriötasot olivat korkeita ja häiriöspektrit tiheitä taajamissa asutuksen ja rakennusten lähellä, mutta tasot putosivat nopeasti saataessa vähänkin etäisyyttä rakennuksiin. Jopa OK-talot, ja jotkut henkilöautotkin säteilivät vahvoja häiriöitä.

Kerrostaloja ja kaupunkikeskusta-aluetta ei tässä kokeessa mitattu, koska niiden on jo aikaisemmissa mittauksissa havaittu olevan niin häiriöisiä 6 m bandilla, että kaupunkikeskustoista mobilena workkiminen 6 metrillä on lähes mahdotonta. 50 MHz bandin pitkä sään- ja maastonkestävä kantama toteutuu siis häiriöttömällä maaseudulla, kun antennin saa joko joitakin kymmeniä metrejä sivuun talosta, tai korkean maston nokkaan.

Linkit

Tikusta asijoo: Jokamiehen RTL820-softaradiovastaanotin, peditio.net/fmtvdx/index.php/topic,17.0.html

T: - Juha -

[OH7HJ]

Entä ylemmät bandit 144 MHz ja 432 MHz, miten ne käyttäytyvät taajamahäiriöissä? Tässä vertailun vuoksi 2 m pakettiradiokanavalla sekä 2 m ja 70 cm ripiitterijaksoilla otetut radiospektrit samasta paikasta Kontiolahden kylän tuntumasta, kuin edellisen viestin ylin paikallishäiriöistä varsin tukkoinen 6 m häiriöspektri.

Digiaikakautemme kulttuuriympäristön säteilevät radiohäiriöt tunkevat tunnetusti innokkaimmin matalille radiobandeille, mikä näkyy myös tämän kokeen otoksia vertailtaessa. Ylemmillä bandeilla voimakkaimmat paikallishäiriöt asteittain vaimenevat, ja niiltä löytyy vielä tilaa vapaille kanaville myös taajamaympäristössä.

Eka kuva on HDSDR-softaradion ruutukaappaus pakettivarven jaksolta 144.675 MHz, jossa näkyy yksi pakettipurske sekä ylhäällä RF-vesiputousruudussa, että keskellä oikealla kapeana juovana hitaammin liikkuvan äänitaajuusspektrin vesiputousruudussa. Myös alempien kuvien ripiitterijaksoillakin mahtuu hyvin workkimaan, vaikka niiden ympäristössä näkyy tuntemattomia purskeita, jotka ovat mahdollisesti kodinkoneiden sekä sähkö- ja datalaitteiden paikallishäiriöitä.

Spektriviiva keskellä näyttöä kaikissa otoksissa tulee tikkuradion paikallisoskillaattorista, ja näkyy kaikissa HDSDR-kuvissa, eikä se siis ole ulkopuolinen häiriö. Vesiputousspektrien liikesuunta on alhaalta ylöspäin. Ylempi HDSDR:n taajuusnäyttö kertoo paikallisoskillaattorin (LO) jakson, ja alempi kuuntelutaajuuden (Tune). Rx:n filtterin kuuntelukaista näkyy ison vesiputouksen alla olevan leveän hetkellisen RF-spektrin keskivaiheilla sinisenä kaistana taajuuskaalan alla.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Tähän asti hahmoteltu banditoistimilla toteutettava Savo-Karjalan maakuntienvälinen turvatoistinkonsepti (TUVI S-K) on tekniikkana maassamme niin uutta, että sen toiminta on vielä lähes kaikille epäselvä, joten tässä hamssikusojen toiminnan selostusta maakuntatoistimilla. Esimerkkinä järjestely, että maakuntatoistimet on asetettu toimimaan yhteisellä 6 m taajuudella, mutta eri 2 m paikallistaajuuksilla. Muitakin toimintatapoja on, mutta niistä lisää myöhemmin.

Maakuntia yhdistävän verkon saa tosiaankin aikaiseksi edullisilla 2m/6m ripiitteriradioilla, mutta maakuntatoistinten verkon workkiminen EI edellytä samanlaisen 2m/6m toistinradion omistamista. Ehdotuksen mukaiseen 2m/6m maakuntatoistinten puheverkkoon pääsee joko 2m, tai 6m radiolla. Monilla hamssiasemilla on jo ainakin 2m radio, joillakin myös erillinen rigi 6m bandille. Jompi kumpi siis riittää turvayhteyden saamiseksi.

Esimerkiksi pelkästään tavallisella 2m simpleksiradiolla kotiantenneilla workittaessa kuulevat muut maakuntatoistimen kanavalla olevat kotiasemat kuson suorilla, ja kotiaseman 2m kantaman ulkopuolella oleville asemille maakuntatoistin releoi kuson 2m>6m>2m kautta. Näin siis toteutuvat sekä lähiyhteydet, että pitkät yhteydet maakuntaan tavanomaiselta 2 m kotiasemalta.

Maakuntatoistimet korkeisiin asemapaikkoihin

Hyviin, korkeisin ja vähähäiriöisiin sijainteihin laitettuina maakuntatoistimet kuulevat toisensa 6 m jaksolla, jolloin kolmella toistimella on mahdollista kattaa mobileasemille 80 … 100 km säteellä, siis valtaosan Pohjois-Karjalaa. Kotiasemille maakuntaamme kauemmaksikin, n. 100 … 160 km. Maakuntatoistin toimii siten, että nämä erittäin hyvän kantaman sijaintiin asennetut X-banditoistimet välittävät puheliikenteen esim. 2 metrillä sisään > toistimesta pitkän kantaman 6 metrillä ulos. Muut maakunnan maakuntatoistimet esim. pohjoisessa ja etelässä kuulevat tämän 6 m liikenteen, ja välittävät sen paikallisesti 2 m bandille. Näin saadaan toteutettua pitkät maakuntayhteydet sekä kiinteistä, että liikkuvista asemista.

Aina ei kuitenkaan tarvitse kuulua koko maakuntaan, vaan yhteys lähimpään asemaan riittää. Paikallistoistimina maakuntaverkon puhetoistimet toimivat siten, että workitaan 6 metrillä sisään > toistimesta paikalliskantaman 2 metrillä ulos. Näin käytettäessä kuso kantaa toistimelta vain tavanomaisen 2 m ripiitterikantaman päähän, eikä siis koko maakuntaan.

Toistimia workittaessa käytetään tavallisia simplexjaksoja. ‘Ripiitterierotusta’ ei siis tarvitse ohjelmoida rigiin maakuntatoistimia varten. Harvat ripiittereille varatut duplexkanavat eivät ruuhkaudu, koska niitä ei tarvita. Kaikkia 2m/6m maakuntatoistimia workitaan simpleksikanavilla, joten menuseikkailut oikean ripiitterierotuksen löytämiseksi jäävät pois. Kutsuun vastataan yksinkertaisesti samalla simpleksikanavalla, millä se maakuntatoistimesta kuuluu. Tämä helpottaa maakuntaverkon käyttöä etenkin tilanteissa, joissa ensikertalainen viestittäjä joutuu tarttumaan mikkiin välittääkseen kotiseutunsa viestejä laajan sähkö- ja viestiverkkokatkoksen yhteydessä.

6m hamssirigit maakuntatoistimella

Yleensä hamssit tietenkin tykkäävät kuulla ja workkia molemmilla bandeilla, tavanomaisen 2m lisäksi. Maakuntatoistimet sopivatkin aivan yhtä hyvin workittaviksi kotiasemien tavanomaisilla erillisillä 2m ja 6m rigeillä, kuin 2m/6m yhdistelmäradiolla. Kotiasemillahan perinteisesti käytetään eri antenneja ja eri rigejä 2m ja 6m bandeille, joten radiokalustoa ei tarvitse uusia maakuntatoistinten workkimista varten.

Osalla turva-aktiiveistamme ei vielä ole kotonaan 6m kalustoa. Silloin tietenkin workitaan vain maakuntatoistimen 2m jaksolla. Maakunnan pitkän kantaman pakettiradio- ja digimodeverkkoon pääsemiseksi 6m olisi kuitenkin suositeltava varuste 2m lisäksi ainakin paikkakunnan ainoalla turvaviestintäasemalla. Myös HF-hamssiasema olisi eduksi, koska sillä pääsee yhteyteen maan muiden hamssiasemien kanssa, joko puheella, tai sanomaliikenteeseen sopivilla digimodeilla.

Jos jo vuosia toivottu ja odotettu PV:n radioiden lainaaminen P-K turvahamsseille toteutuu, niin saamme todella hyvin kotiaseman turvakäyttöön sopivat radiot, jotka ovat standardiliitäntöjensä ja taajuusstabiiliutensa puolesta erikoisen hyviä workkimiseen digimodeilla radioverkoissa kaikilla modeilla ja bandeilla. Samoilla radioilla pääsee tietenkin hienosti maailmanlaajuiseen pakettiverkkoon, kuten myös suunnitelluille maakuntatoistimille sekä 6m, että 2m kautta.

Kantaisivatko yhden bandin 2m toistimet maakuntaan?

Saisiko laajan kantaman maakuntaradioverkon toteutettua pelkästään 2m bandilla? Sekin onnistuu ainakin osittain, jos käytetään riittävän tiheään sijoitettuja tuki- tai toistinasemia, joiden antennit saadaan hyviin, korkeisiin sijainteihin, kuten mastoihin tai vesitorneihin. Näinhän oli aikoinaan ensimmäinen autoradiopuhelin- eli ARP-verkkommekin toteutettu.

Käytännön rajan tällaiselle yhden bandin 2m verkon kantamalle ja yhteyspeitolle asettaa valitettavasti itse luontoäiti, aallonpituudesta riippuvan kantamarajoituksensa myötä. Pidempi aalto, kuten 4 m, 6 m tai jopa 10 m, on hyvinkin taipuvainen etenemään mäkisessä metsämastossamme, siinä kun 2 m tukehtuu pitkille maastotaipaleille, ja 70 cm jo ekaan mäenylitykseen.

Radioaallon pituuden kantamarajoitetta emme valitettavasti saa venytettyä edes rukouksin, koska luontoäiti on taipumaton meille tavallisille ei-jumalaisille maan ihmisille. Poikkeuksina tähän ovat tietenkin toimintaelokuvien tekijät, jotka ainoina puolijumalaisina keskuudessamme saavat rajattomasti venyttää luonnonlakeja, joskin vain viihdytystarkoituksessa, eivätkä tosielämässä.

Yhden bandin 2m toistimien määrän laskenta

Joensuun Niinivaaran huipulla olevan vesitornin katolle sijoitetun perinteisen yhden bandin 2m duplekseriripiitterin OH7RAB kantama näkyy alimmassa Akin kantamalaskentaesityksestä kokoamissani yhteyspeittokartoista kerhofoorumin sivulla: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=20#p1330

Kun tavanomaisen 2m ripiitterin yhteyspeittoa, eli mobileasemille kartan punaisen alueen, ja kotiasemille sinisen alueen pinta-alaa vertaillaan ylempien karttojen 6m kantamiin, niin havaitaan, että yhtä hyviin sijainteihin asennettuja 2m toistimia tarvittaisiin noin 4-… 6-kertainen määrä samaan yhteyspeittoon, kuin mitä saavutetaan uuden tekniikan pitkän kantaman 2m/6m maakuntatoistimilla. Esimerkiksi, jos koko maakunnan saa puheyhteyden piiriin kolmella 2m/6m toistimella, niin 2m yhteyspeittorajoitus edellyttäisi vastaavasti 4 x … 6 x 3 toistinta, eli 12 … 18 kpl 2m toistimia maakunnan yhteyspeiton kattamiseksi.

Käytännön vaikeudet lyhyen kantaman toistimia käytettäessä eivät lopu vielä tähänkään. Luontoäidin lisäksi rajoituksen laittaa tekniikka. Perinteisten yhden bandin duplekseritoistinten linkittäminen toisiinsa edellyttää nykytekniikalla joko lankayhteyttä ARP-tukiasemien tapaan, tai nettiä, tai langatonta suunnattua linkkiyhteyttä ripiitterien välillä. Netti karsiutuu pois sähkökatkon kestovaatimuksen vuoksi. Jäljelle jäisi joko kaapelien kaivaminen maahan maakunnan mitalta tusinan 2m toistinaseman välille, tai linkkiverkon rakentaminen, jollei ilmaannu muita ideoita…? Myös hamsseille sallitut dupleksikanavat taitaisivat loppua kesken, ja tropokeleillä olisi 2 m ripiitterikanavilla melkoinen sekamelska.

2m taajamiin, 6m maakuntaan

Vaihtoehtona tusinalle yhden bandin 2 m paikallistoistimille ovat tässä ehdotetut hyviin sijainteihin laitettavat kolme 2m/6m pitkän maakuntakantaman toistinta, jotka itse muodostavat toisiinsa yhteyden, ilman lankoja, nettiä tai linkkiverkkoa, ja ovat 6 m bandin pitkän aallon ansiosta sekä sää-, että maastokelpoisia. Maakuntatoistinsuunnitelmassa kantama ja laaja yhteyspeitto saadaan 6 m tai 4 m bandin avulla. Koska häiriöisessä kulttuuriympäristössä 6 m bandin rutinat repivät operaattorin hermoja, niin yhteys taajama-alueilla oleville hamssiasemille, pelastuslaitoksille ja mobileasemille toteutuu siistimmin maakuntatoistinten 2 m kautta.

6 m, 2 m ja 70 cm taajamaympäristön radiospektrien häiriömittauksesta tallennettuna liikkuvasta mobileasemasta laitoin esimerkkikuvat säikeisiin oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=20#p1332 . Nämä mittaukset toivottavasti auttavat ymmärtämään näiden varsin erilaisten bandien luonnetta, joista tässä tiivistelmä:

• 70 cm sopii city-ympäristöön lyhyen kantaman melko vähähäiriöisenä bandina, mutta on aivan avuton metsätaipaleilla.
• 6 m kantaa todella pitkälle mäkiseen ja metsäiseen maakuntaamme, mutta mykistyy taajamahäiröissä.
• 2 m on kohtalainen kompromissi myös taajamaan workkivasta lyhyehkön kantamana bandista, jolla voi saavuttaa edullisessa avoimessa maastossa jopa keskipitkiä maakuntakantamia, muttei kuitenkaan 6m kantamiin verrattavia.

Maakuntatoistimien workkiminen käsikapuloilla

Esimerkiksi pienellä 2 m / 70 cm käsiradiolla pääsee pitkän kantaman maakuntaverkkoon suoraan 2 m kautta, silloin kun kapula on toistimen 2 m kantamassa. Käsikapulan pamppuantennin kantama on kuitenkin lyhyt, joten sitä on usein syytä kasvattaa. 6 m käsikapuloita, enempää kuin kannettavia ‘venttiseiskojakaan’ ei hamssiporukallamme juuri ole, joten haluttaessa pitkä maakuntayhteyden sijasta lyhyen kantaman 2 m paikallisyhteyttä maakuntatoistimen kautta, voidaan ottaa oma autoasema avuksi.

2 m lyhyen kantaman paikallisyhteys maakuntatoistimen kautta 2 m käsikapulalla siis onnistuu esimerkiksi käyttäen omaan auto- tai muuhun mobileasemaan asennettua banditoistinradiota releoimaan 2 m käsikapula maakuntatoistimen 6 m jaksolle. Samalla autoasema laajentaa käsikapulan kantamaa täysimittaiseksi mobileaseman kantamaksi, joten maakuntatoistimelle pääsee paljon kauempaa, kuin pelkällä käsikapulalla.

Kun ollaan ulkona käsikapulan kantamasta maakuntatoistimeen, niin omaa mobiletoistinasemaa voi käyttää tietenkin myös releoimaan käsikapula koko pitkän kantaman maakuntatuviin, asettamalla oma autorigi releoimaan 70 cm käsikapulan maakuntatoistimen 2 m kanavalle. Silloin piskuisella lyhytkantamaisella 70 cm ‘lelukapulalla’ pääsee oman autorigin välityksellä maakuntatoistimen pitkän kantaman verkkoon, jossa tuvitoistimet releoivat sinkun 6 m kautta maakunnan päästä päähän, kukin 2 m paikallisesti ulos. Näin siis workitaan autotoistimen ja puhetuvin avulla pikku käsikapulalla veneestä, mökin kuistilta, etsintäharjoituksesta ym. koko maakuntaan.

Selittäen on epäilemättä vaikea ymmärtää puhetuvitoistimien käyttöä. Käytännössä workkien asia aukeaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Olen valmis tulevissa tapaamisissa esittelemään puhetuviripiitterin workkimista oman autotoistimeni avulla.

Mobiletoistinradioiden hankinta?

Tällaiset mobileripiitteririgit toimisivat hamssien omassa käytössä myös etsintä- ja pelastustilanteissa vapaaehtoisten etsijöiden käsiradioverkkojen yhdistämiseen samaan puheverkkoon, yhteisen operaatiojohdon alle. Esimerkiksi etsintäryhmän tavalliset 70 cm PMR-kansankäsiradiot voi näiden avulla releoida 160 MHz vapepajohdon ja muiden etsijöiden kanavalle. Toistinradiot kattavat myös vesiliikenteen ja pelastuslaitoksen kanavat. Käsikapuloiden tukiasemana toimiva mobileasema bandiripitteririgillä olisi siis hieno varuste kaikille meille pepa- ja turvahamsseille, mutta toistaiseksi näitä toistinradioita lienee maakunnassamme vain pari kappaletta, Eikalla ja minulla. Linkkejä 2m/6m toistinradioihin on säikeessä oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=10#p1277

Koska tuvi on tarkoitettu varayhteydeksi pitkien sähkökatkojen mykistäessä kännykkäverkot ja internetin, niin ehkä voisimme tunnustella sponsoreita esimerkiksi sähköyhtiöiden joukosta? Myös pääsyä sähköyhtiöiden mastoihin voisi tiedustella turvatoistimiamme varten? Arvioin, että noin kymppitonnilla saisi mobiletoistinrigit antenneineen ja varusteineen sekä maakuntatoistimiin, että nykyisen turvaryhmämme aktiiveille, kun yksi radio mobileantenneineen maksaa noin 500 e.

Sähkökatkoja aiheuttaneiden myrskytuhojen raivausta saattaisi isoissa katkoksissa helpottaa ja nopeuttaa riippumaton, ajoneuvoasemiin koko maakunnan kattava varayhteys sähköyhtiöiden linjankorjaajille, joten olisiko ajateltavissa, että vastavuoroisesti turvaryhmämme voisi tarjota radiokalustoa tai mastotilaa sponsoroivalle sähköyhtiölle mahdollisuuden käyttää maakuntatuviamme linjanraivaus- ja korjausryhmien varayhteytenä? Olisiko muita yrityksiä, joilta voisi tiedustella halukkuutta toimia tuvahamssien kalustosponsoreina? Sähköverkon myrskytuhojen korjauksen nopeuttaminenhan on loppujen lopuksi meidän kaikkien, niin yksityisten, kuin yritystenkin etu.

Linkit

Kuvan 6m/2m mittausantennin vertikaaliversion mitoitusohjeet: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … 7aa9#p1104

Johdanto maakuntatoistinkonseptiin: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=10#p1277

Maanpuolustusnetin artikkeli maakunnan kattavasta 2m/6m puhetoistimesta: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-118219

Turvaviestintä Facebookissa: facebook.com/groups/108089039526164/

T: - Juha -

[OH7HJ]

Tänään vahvan Es-kelin aikaan tallensin 50 MHz bandin radiospektrit. Näitä voi käyttää puhtaiden kanavien valintaan varvetarkoituksiin. Koitan tallentaa spektrejä jatkossa eri suuntiin olevilla Es-keleillä, jotta saamme koottua spektreistä ‘kirjaston’, jonka avulla puhtaat paikalliskanavat voi valita.

Useimmissa häiriöissä näkyy selvä jaksollisuus. Parhaita varvekanavia ovat tietenkin ne, joissa radiospektri näyttää mahdollisimman tyhjää bandia mahdolisimman matalien naapurikanavien sinkkutasojen välissä. Häiriöistä paikalliset tietenkin vaihtelevat. Kaukoasemat tulevat yleensä samoilla jaksoilla, samaan suuntaan skippaavilla Es-keleillä.

Tässä spektrit 6m bandin alusta väliltä 50.000 … 50.600 MHz, ja seuraavissa loput läpi koko 6m bandin 50 … 54 MHz. Mittausantennina oli vaakadipolinelikko, jonka päiden minimit ovat Pietarin suuntaan, lentsikkadopplereiden mittausten jäljiltä. MIttaus-Rx oli SDR-USB-tikkuradio, josta lisää säikeessä ‘Tikusta asijoo: Jokamiehen RTL820-softaradiovastaanotin’ peditio.net/fmtvdx/index.php?top … sg54#msg54

T: - Juha -

[OH7HJ]

6m bandin Es-spektrit väliltä 50.600 … 51.200 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-spektrit väliltä 51.200 … 51.800 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 51.800 … 52.400 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 52.400 … 53.000 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 53.000 … 53.600 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 53.600 … 54.000 MHz.

Yläbandi vaikuttaa ainakin täällä kuunnellen suttuisemmalta kuin 6m ala- ja keskibandit. Vertailumittaus Es-kelin päätyttyä kertoo, onko kyse paikallis- vai DX-häiriöistä.

[OH7HJ]

Ensimmäinen maakunnan kriisiyhteyksiä varmistamaan tarkoitettu turvaviestintäverkon ‘aloituspaketti’ käynnistyi Outokummun Vanhankaivoksen rikastamolla 20.8.2014 kahden viikon mittaisen kokeilujakson ajaksi. Tämä 2m/6m ‘Okun simpleksiripiitteri’ oli ensimmäinen suunnitellusta kolmesta, langattomasti keskenään yhteydessä olevana verkkona toimivasta P-K maakuntatoistimesta, joiden kehitystyö perustui vapaaehtoisten ‘turvahamssien’ ryhmän vuosien ajan suorittamiin yhteyskokeisiin ja mittauksiin MPK:n ja PV:n harjoitusten puitteissa. Se toimi tavallisella kaupallisella kohtuuhintaisella neljän bandin toistinradiolla, ilman kalliita dupleksereita, normaaleilla simpleksikanavilla, tosin vielä tilapäisin ensiasennusantennein. Huolimatta vaikeasta mäkisestä metsämaastostamme, erittäin hyvän asemapaikan ja maastokelpoisen 6 m bandin mahtavan kantaman ansiosta toistinta sen parina ekana kokeiluviikkona workittiin 2 m bandilla Rääkkylää, Kiihtelystä, Lieksaa, Kolinkylää, Tohmajärveä, Tohmajärveä, Wärtsilää, Juukaa ja Kangasniemeä myöten.

Koska tämä turvaviestintäverkon simplexkoetoistimen eli tuvitoistimen eräs tehtävä on varmistaa kuntakeskusten ja viranomaisten yhteyksiä kriisitilanteissa ja viestintäkatkoksissa, kuten pitkien sähkökatkosten aikana, puhetoistin on tehty tähänastisiin ripiittereihin verrattuna kriisitilanteiden kokemattomia viestittäjiä ajatellen mahdollisimman yksinkertaiseksi käyttää. Toistin starttaa 2 m jaksollaan yksinkertaisesti PTT:tä painamalla, ilman oudolle käyttäjälle hankalia avauspiippoja.

Yhteinen 6 m simplextoistinjakso puolestaan on Es-keli- ja paikallishäiriöiden välttämiseksi laitettu aliäänellä toimivaksi, mikä sekin tarvitsee kytkeä käyttäjän radioon päälle vain kerran, jonka jälkeen workkiminen tapahtuu pelkällä PTT:llä, tarvitsematta hakea muita nappuloita. Myöskään ripiitterierotuksia ei tarvitse ohjelmoida toistimen käyttäjien radioihin, koska simppeli maakuntatoistin toimii tavallisilla ‘suorilla’ simpleksikanavilla.

Okun toistimen taajuudet ja antenni

Toistin toimi kahden viikon kokelujakson ajan, jolloin toistintaajuudet ja lähetystehot olivat 22.08.2014:

144,850 MHz simplex, teho 20 W, ei aliääntä.
51,360 MHz simplex, teho 10 W, aliääni 85,4 Hz.

Jaksot siis ovat normaaleja FM-simpleksitaajuuksia. 2 metrillä toistin käynnistyy ilman aliääntä. 6 metrillä tarvitsee radion menusta etsiä ja kytkeä lähettimelle aliääni, että toistin käynnistyy. Toistin toimii kumpaankin suuntaan, eli 2m>6m, ja 6m>2m. Kahdella rigillä tai vastaavalla X-banditoistinradiolla workkittaessa voi omaa lähetystään kuunnella samanaikaisesti tuvitoistimen toistamana. Okun koetuvitoistimessa ei ole tähänastisten toistinten tapaan päällä jäävää kantoaaltoa, vaan ainoastaan noin puolen sekunnin kantoaaltoviive.

Antennina oli aluksi V2000, jonka vahvistus on 2 metrillä käytännössä sama kun dipolilla, ja 6 metrillä pari desibelia dipolia vähemmän. Polarisaatio on kahdella metrillä vertikaali. 6 metrillä polarisaatio on viisto eli diagonaali, koska antenni on viritetty 6 metrille alaviistoa trappiradiaalia käyttäen, jolloin se vastaa 6 m bandilla L-dipolia eli monopolia. Lisäys: Viikolla saatiin toistimen 2 metrin antenniksi Aerialin nelikkovertikaali, joka nosti 2 m sinkkua noin 5…6 dB verrattuna V2000:een. Vaikutus näkyy, 2 m kuuluu nyt jopa paremmin kuin 6 m! Yhteys parani 2 metrillä mm. OH7FES kotiasemalle Lieksaan ja OH7VL/M autoon Värtsilään. Toistimella on toivottu tehokasta ympärisäteilevää vertikaaliantennia myös 6 m bandille. Ehdotuksia?

Linkkejä:

Esittelyä 2m/6m X-banditoistimen käyttämisestä: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-118219

Okun turvaviestintätoistimen ‘aloituspaketin’ laatikko tuoreeltaan asennettuna videolla: youtube.com/watch?v=GgVsyeLwEHI

Turvahamssien tapaaminen SRAL kesäleirillä 2014: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-135026

Suorituskykyisintä antennia toistimelle on etsitty rakentamalla ja mittaamalla uusia ja olemassaolevia ympärisäteileviä vertikaaleja. Tässä 2 m varveantenniehdokkaiden mittauksia: Rigien ja antennien dB-mittauksia

Tuvitoistinkeskustelua Naamakirjan turvaviestintäsivulla: facebook.com/groups/1080890 … 621923438/

T: - Juha -

[OH7HJ]

Myrskytuhoissa ja ukonilmoilla tavanomaisten sähkökatkosten varalta Okun puhetoistimessa on useiden vuorokausien akkuvarmistus. Erikoisen pitkätkin sähkökatkokset on huomioitu toteuttamalla toistimen akkuvarmistus tavalliselle henkilöauton akulle sopivaksi siten, että vajunneen toistinakun voi nopeasti keskenään vaihtaa täydempään akkuun lähimmästä Suomen yleisimmästä akkulaturista, eli henkilöautosta.

Auton akun ohella voi käyttää yleensä kaikkia lyijyakun latausjännitteelle käypäisiä akkuja, kuten tavallisia pieniä, käytettyjä 12 V ‘upsiakkuja’. Toistinlaatikossa on helposti laajennettavat rinnakkaiskaiskytkennät molemmille akkutyypeille. Akkujen ja radion tai lisäradioiden kytkentää on helppo täydentää tai muuttaa, koska akut ja laitteet on kytketty toisiinsa rinnakkain liitettävillä XT60-liittimillä. Nämä ovat hyviä paitsi kummankin napansa suojaukselta ja virrankestoltaan, myös hyvin edullisia hinnaltaan.

Akkusarjaa lataa kahdesta tavallisesta pienestä hakkurivirtalähteestä 13,8 V latausjännitteelle muutettu ylläpitolaturi, joiden perään latausesivastukseksi on kytketty sarjaan auton H4-polttimo, tietenkin kierrätetty sellainen. Akuston syväpurkauksen estää rele, joka irroittaa akut niiden jännitteen pudotessa 10 volttiin.

Valmiusaika vuorokausia - jopa viikkoja

Koska yksi toistinradio, esim. tyyppiä FT8900, tarvitsee vastaanotossa virtaa vain kohtuulliset alle puoli ampeeria, tämän maakuntatoistimen valmiusaika viidellä 7 Ah upsiakulla on noin 70 h, tai yhdellä 60 Ah autonakulla noin 120 h. Molemmat akkusarjat yhdessä antavat vastaavasti 180 h valmiusajan.

Poikkeuksellisen pitkissä sähkökatkoissa, tai vietäessä toistin vaikkapa etsintäoperaation yhteyksiä välittämään maastoon sähköttömään sijaintiin, sähköhuolto toimii esimerkiksi niin, että toistimen hoitaja ajaa asemapaikalle päivän tai parin välein vaihtamaan toistimen akun päikseen autonsa akun kanssa. Näin sähkö riittää niin pitkään, kuin auton tankissa riittää polttoainetta.

Lähettäessään tämä toistinradio ottaa virtaa käytetystä lähetystehosta riippuen noin 3 … 8 A. Toistinkäyttö on hamssirigille tietenkin hikisempää työtä kuin tavallinen workkiminen, koska toistin lähettää kummankin, tai kaikkien, toistimella olevien asemien lähettäessä. Siksi tämän ekaan puhetoistimen laitelaatikkoon asennettiin toistinradion jäähdytysrivalle puhaltava 12 V laitetuuletin, joka käynnistyy ‘orjapuhaltimena’ releen välityksellä, radion oman pienemmän jäähdytyspuhaltimen ohjaamana. Täydellä 50 watin lähetysteholla suoritetuissa kusokokeiluissa toistinradion jäähdytysripa lämpeni kohtuullisesti kädenlämpöiseksi, joten orjapuhaltimen jäähdytysteho näyttäisi riittävän.

T: - Juha -