Kriisi- ja turvaviestintä TUVI: Digimodet ja X-toistimet

[oh7ja]

Niin olinkin vahingossa laittanut Okun 6m peittokartan Siilaisten sijaan. Vaihtaisin oikeaksi, mutta aina kun yritän laittaa Siilaisen karttaa, saan tällaisen automaattisen virheilmoituksen: “Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.” Kuvan poistaminen säikeestä onnistuu, mutta foorumi ei enää ollenkaan hyväksy minulta tätä, eikä muitakaan liitekuvia. Olisiko siirryttävä jatkamaan säiettä jollekin muulle serverille?

Terve,

Foorumisoftaan oli unohtunut edelliseltä palvelimelta rajoituksia liitetiedostojen maksimimäärään.
Koska nykyisellä palvelimella levytilaa on huomattavasti enemmän, on rajoitus nyt otettu pois käytöstä, sekä maksimi liitetiedoston kokoa kasvatettu.

Crossband-radioista:
Omistan yaesu ft-8100r -radion, jossa on dualvfo sekä näppärä 2m/70cm crossband toistintoiminto.
Olen käyttänyt toistintoimintoa siten, että radio on kytketty katolla sijaitsevaan 2m antenniin, ja pystyn autotallista workkimaan kahta metriä 70cm käsirigillä. Homma pelittää muuten aivan mainiosti, mutta toiminnon käyttäminen lämmittää rigin pääteastetta aivan valtavasti jos kusoilu on aktiivista. Pääteasteen jäähdytyssiili on aivan liian pieni tälläisen käyttöön. Tehoina olen yleensä käyttänyt 20 tai 50W 2m:lle sekä 5W 70cm:lle.
Eli rigiä valittaessa kannattaa tarkistaa jäähdytyksen riittävyys! Omani meni viimeksi jumiin kun kuumentui liikaa

De oh7ja

[OH7HJ]

Tnx foorumin kuvatilaongelman tosi nopeasta ratkaisemisesta, Jussi! Samoin kiitoksia rigikokemuksista. Vaikkei kyseinen rigimalli ei ole maakuntavarveradioehdokkaiden harvalukuisella listalla, koska näille vaaditaan myös 6 m bandi, niin lämmöntuotto on muissakin radioissa samaa luokkaa. Jäähdytyksen tarve on siis hyvä huomio. Se on mainittu ja korostettu ainakin oman radioni manuskassa, joten se on onneksi osattu huomioida suunnittelussa.

Kiinteässä raskaastikuormitetussa toistinkäytössä radio on onneksi helppo kiinnittää lisäjäähdytysripaan, ja käyttää orjatuuletinta laitelaatikon jäähdytykseen. Käytännöllisin tapa pitää maakuntatoistinten käyttölämpötila aisoissa on kuitenkin yksinkertainen: Hyvä asemapaikka ja tehokas antenni.

Kun antenniin saa oikeaa geiniä, mikä siis on aivan eri juttu kuin nuo mielikuvitukselliset ‘myyntidesibelit’ antennien brosyyreissa, jotka ovat yhtä yliampuvia kuin venäläisvetoiset kansanäänestykset, niin radion lähetystehon voi puolittaa jokaista antennin 3 dB vahvistuksen lisäystä kohden.

Maakuntatoistimen Tx-tavoiteteho 5 … 10 W

Koska 6 m kantama on vaikuttava, niin on mahdollista, että toistimen kantama riittää hyvästä sijainnista 3 … 6 dB antennilla jo vaatimattomilla 5 W lähetystehoilla. Erikoisen laajaa Tx-kantamaa vaativien poikkeustilanteiden, kuten mykistyneen naapuritoistimen yhteyksien paikkaamista varten, kiinteän maakuntatoistimen jäähdytys on kuitenkin syytä mitoittaa 50-wattisen rigin suurimman lähetystehon kestäväksi.

Esimerkiksi Tommin OH7JJT 144.675 MHz 1k2 pakettigateway workkii ja kantaa koko tähänastiseen kokeelliseen maakuntaverkkoomme hienosti 4 W lähetysteholla. Tätä alle 10 W teholuokkaahan niin sanoma- kuin puheverkonkin turvatoistinradioissa pyritään käyttämään, joskaan ei jäähdytyssyistä. Turvatoistintenhan tulee toimia pitkään akkuvarmistettuna, mihin pyritään minimoimalla virrankulutus.

Pyrkimys QRP-lähetystehoon pätee erikoisesti puhetoistimiin, joiden virrankulutuksesta leijonanosa syntyy lähetysjaksoista, toisin kuin pakettiradiolla harvakseen lähtevine sekunnin mittaisine purskeineen. Siis samalla kun sijainti ja antenni kasvattavat turvaripiitterin kantamaa ja peittoa ja toiminta-aikaa akkukäytöllä, ne myös vähentävät sen jäähdytystarvetta.

Varve reserviläisfoorumilla: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-111103

T: - Juha -

[oh7eah]

Karttoja tarkennetulla speksillä on lisätty tuonne aiempaan dropbox-linkkiin. Kun molempien asemien lähetystehot ovat samat, pitäisi kartta toimia molemmin päin. Kokemukset sanoo jotta kartan vihreällä osalla kuso kulkee varmasti, keltaisella osalla suhinalla/pätkien.

Meinasin möläyttää jotain sellaista crossband-radioista, josta varmaan sekä Jussi että Juha tietävät enemmän. Pitänee kaivella joku 70cm käsikapula arkistosta ja tutkia Wouxunin sielunelämää. Mulla on siis tuo vanhempi 2m/70cm malli mobiilissa (tai ainakin kunhan sen taas asennettua saan).

• Aki, OH7EAH

[OH7HJ]

Kiva turvahamssien kokoontumisajo jälleen Ylyllä viime viikonloppuna, jossa hyvää ohjelmaa hyvässä seurassa! Ohessa kokoelma Akin oppituntiamme varten laskemien kantamakarttojen valokuvista koottuina joistakin P-K turvatoistinasemien tähän mennessä ehdotetuista sijainneista, skaalattuina suunnilleen samaan karttakokoon. Punainen kuvaa likimain mobilekantamaa, ja sininen koti/tukiasemien yhteyspeittoaluetta. Kantamat ovat vaikuttavia - korkeimmista asemapaikoista uusi X-banditoistintekniikka avaa hamsseille myös mobileista lähes koko maakunnan…!

Kuvien yläriveillä ovat 6m, ja alariveillä 2m kantamat, erikoisesti kahden bandin maakuntakantaman puhetoistinverkkoa ajatellen. Osaan näistä sijainneista mahtuu antennien asennustilan ja häiriöetäisyyden puolesta workkimaan myös pakettinode, WLAN, aprs-digi ym. Ajatus kattavasta data- eli sanomaverkosta lila-asemien yhdistämänä etäreitittimien ja dataradioiden verkkona toteutuisi siis samalla.

Sijoittamalla kahden bandin edullisia toistinrigejä antenneineen korkeisiin sijainteihin on siis tehtävissä lähes koko maakuntamme päästä päähän kattava ripiitteriverkko, jota pitkin saa mobilesta kuson aina Kiteeltä Nurmekseen, ja kaikkialle siltä väliltä, jokseenkin koko maakuntamme leveydeltä. Verkkovaara ja Oku nousevat korkeina paikkoina sekä kantamaltaan, että peitoltaan selvästi yli muista sijainneista. Edellinen kattaisi pohjoisen, ja jälkimmäinen keskisen maakuntamme, kumpikin kantaen ainakin tukiasemille myös itäosaan maakuntaamme, aina mäkien katveessa olevaa Ilomantsia myöten.

Maakunnan kattava mobileripiitteri

Paikkausta tarvitsisi mobileyhteyksien kannalta vielä eteläinen osa maakuntaamme, minkä peittäisi tähän mennessä ehdotetuista sijainneista parhaiten Tohmajärven Kemien mäki, eli aprs-digin OH7RDT sijaintipaikka. Sijaintiehdotuksia kuulostellaan tietenkin lisää!

Vertailun vuoksi alemmassa kuvassa on Arton OH7BD 6m papukaijatoistimen laskettu kantama, joka tähän mennessä tehtyjen mobilemittausten mukaan näyttää pitävän paikkansa. Alimpana on vertailtavana myös Niinivaaran 2m ripiitterin OH7RAB kantama, joka tässä edustaa perinteisen ja kalliin tekniikan paikallistoistinta.

Perinteiset duplekseritoistimethan maksavat tonneja, siinä kun uudet X-banditoistinradiot satasia, samalla kun X-bandisimplextoistimien asennus sekä ylläpito ovat samassa suhteessa vaivattomampia. Perinteisiä yhden bandin duplekseritoistimia ei voi linkittää yhteen netistä ja sähköverkosta riippumattomaksi, koko maakunnan kattavaksi mobileasemien toistinverkoksi, kun taas uusilla bandiripiittereillä riippumattoman varmistetun maakuntatoistinverkon teko onnistuu. ‘Wanhanaikaiset’ duplekseriripiitterithän soveltuvat turvaviestintää ajatellen ainoastaan paikallistoistimiksi, koska niitä on linkitetty yhteen vain vain sähkökatkoille alttiin R-netin kautta.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Teimme 6 m bandilla kokeen, jossa mittasimme automatkan aikana ‘pohjia’ eli radiohäiriöspektrejä ajettaessa väli Kontiolahti - Jyrinkylä. Mittausjärjestelyssä vastaanottimena oli RTL-tikkuradio ja miniläppäri HDSDR-softaradiolla kuuntelemassa 250 kHz leveää kaistaa sekä antennina varttiaallon maneetti 6 metrille pikkubussin katolla. Alla kuvasarjat spektreistä liikkuvasta autosta käsin tallennettuina.

Havainnot: 6m häiriötasot olivat korkeita ja häiriöspektrit tiheitä taajamissa asutuksen ja rakennusten lähellä, mutta tasot putosivat nopeasti saataessa vähänkin etäisyyttä rakennuksiin. Jopa OK-talot, ja jotkut henkilöautotkin säteilivät vahvoja häiriöitä.

Kerrostaloja ja kaupunkikeskusta-aluetta ei tässä kokeessa mitattu, koska niiden on jo aikaisemmissa mittauksissa havaittu olevan niin häiriöisiä 6 m bandilla, että kaupunkikeskustoista mobilena workkiminen 6 metrillä on lähes mahdotonta. 50 MHz bandin pitkä sään- ja maastonkestävä kantama toteutuu siis häiriöttömällä maaseudulla, kun antennin saa joko joitakin kymmeniä metrejä sivuun talosta, tai korkean maston nokkaan.

Linkit

Tikusta asijoo: Jokamiehen RTL820-softaradiovastaanotin, peditio.net/fmtvdx/index.php/topic,17.0.html

T: - Juha -

[OH7HJ]

Entä ylemmät bandit 144 MHz ja 432 MHz, miten ne käyttäytyvät taajamahäiriöissä? Tässä vertailun vuoksi 2 m pakettiradiokanavalla sekä 2 m ja 70 cm ripiitterijaksoilla otetut radiospektrit samasta paikasta Kontiolahden kylän tuntumasta, kuin edellisen viestin ylin paikallishäiriöistä varsin tukkoinen 6 m häiriöspektri.

Digiaikakautemme kulttuuriympäristön säteilevät radiohäiriöt tunkevat tunnetusti innokkaimmin matalille radiobandeille, mikä näkyy myös tämän kokeen otoksia vertailtaessa. Ylemmillä bandeilla voimakkaimmat paikallishäiriöt asteittain vaimenevat, ja niiltä löytyy vielä tilaa vapaille kanaville myös taajamaympäristössä.

Eka kuva on HDSDR-softaradion ruutukaappaus pakettivarven jaksolta 144.675 MHz, jossa näkyy yksi pakettipurske sekä ylhäällä RF-vesiputousruudussa, että keskellä oikealla kapeana juovana hitaammin liikkuvan äänitaajuusspektrin vesiputousruudussa. Myös alempien kuvien ripiitterijaksoillakin mahtuu hyvin workkimaan, vaikka niiden ympäristössä näkyy tuntemattomia purskeita, jotka ovat mahdollisesti kodinkoneiden sekä sähkö- ja datalaitteiden paikallishäiriöitä.

Spektriviiva keskellä näyttöä kaikissa otoksissa tulee tikkuradion paikallisoskillaattorista, ja näkyy kaikissa HDSDR-kuvissa, eikä se siis ole ulkopuolinen häiriö. Vesiputousspektrien liikesuunta on alhaalta ylöspäin. Ylempi HDSDR:n taajuusnäyttö kertoo paikallisoskillaattorin (LO) jakson, ja alempi kuuntelutaajuuden (Tune). Rx:n filtterin kuuntelukaista näkyy ison vesiputouksen alla olevan leveän hetkellisen RF-spektrin keskivaiheilla sinisenä kaistana taajuuskaalan alla.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Tähän asti hahmoteltu banditoistimilla toteutettava Savo-Karjalan maakuntienvälinen turvatoistinkonsepti (TUVI S-K) on tekniikkana maassamme niin uutta, että sen toiminta on vielä lähes kaikille epäselvä, joten tässä hamssikusojen toiminnan selostusta maakuntatoistimilla. Esimerkkinä järjestely, että maakuntatoistimet on asetettu toimimaan yhteisellä 6 m taajuudella, mutta eri 2 m paikallistaajuuksilla. Muitakin toimintatapoja on, mutta niistä lisää myöhemmin.

Maakuntia yhdistävän verkon saa tosiaankin aikaiseksi edullisilla 2m/6m ripiitteriradioilla, mutta maakuntatoistinten verkon workkiminen EI edellytä samanlaisen 2m/6m toistinradion omistamista. Ehdotuksen mukaiseen 2m/6m maakuntatoistinten puheverkkoon pääsee joko 2m, tai 6m radiolla. Monilla hamssiasemilla on jo ainakin 2m radio, joillakin myös erillinen rigi 6m bandille. Jompi kumpi siis riittää turvayhteyden saamiseksi.

Esimerkiksi pelkästään tavallisella 2m simpleksiradiolla kotiantenneilla workittaessa kuulevat muut maakuntatoistimen kanavalla olevat kotiasemat kuson suorilla, ja kotiaseman 2m kantaman ulkopuolella oleville asemille maakuntatoistin releoi kuson 2m>6m>2m kautta. Näin siis toteutuvat sekä lähiyhteydet, että pitkät yhteydet maakuntaan tavanomaiselta 2 m kotiasemalta.

Maakuntatoistimet korkeisiin asemapaikkoihin

Hyviin, korkeisin ja vähähäiriöisiin sijainteihin laitettuina maakuntatoistimet kuulevat toisensa 6 m jaksolla, jolloin kolmella toistimella on mahdollista kattaa mobileasemille 80 … 100 km säteellä, siis valtaosan Pohjois-Karjalaa. Kotiasemille maakuntaamme kauemmaksikin, n. 100 … 160 km. Maakuntatoistin toimii siten, että nämä erittäin hyvän kantaman sijaintiin asennetut X-banditoistimet välittävät puheliikenteen esim. 2 metrillä sisään > toistimesta pitkän kantaman 6 metrillä ulos. Muut maakunnan maakuntatoistimet esim. pohjoisessa ja etelässä kuulevat tämän 6 m liikenteen, ja välittävät sen paikallisesti 2 m bandille. Näin saadaan toteutettua pitkät maakuntayhteydet sekä kiinteistä, että liikkuvista asemista.

Aina ei kuitenkaan tarvitse kuulua koko maakuntaan, vaan yhteys lähimpään asemaan riittää. Paikallistoistimina maakuntaverkon puhetoistimet toimivat siten, että workitaan 6 metrillä sisään > toistimesta paikalliskantaman 2 metrillä ulos. Näin käytettäessä kuso kantaa toistimelta vain tavanomaisen 2 m ripiitterikantaman päähän, eikä siis koko maakuntaan.

Toistimia workittaessa käytetään tavallisia simplexjaksoja. ‘Ripiitterierotusta’ ei siis tarvitse ohjelmoida rigiin maakuntatoistimia varten. Harvat ripiittereille varatut duplexkanavat eivät ruuhkaudu, koska niitä ei tarvita. Kaikkia 2m/6m maakuntatoistimia workitaan simpleksikanavilla, joten menuseikkailut oikean ripiitterierotuksen löytämiseksi jäävät pois. Kutsuun vastataan yksinkertaisesti samalla simpleksikanavalla, millä se maakuntatoistimesta kuuluu. Tämä helpottaa maakuntaverkon käyttöä etenkin tilanteissa, joissa ensikertalainen viestittäjä joutuu tarttumaan mikkiin välittääkseen kotiseutunsa viestejä laajan sähkö- ja viestiverkkokatkoksen yhteydessä.

6m hamssirigit maakuntatoistimella

Yleensä hamssit tietenkin tykkäävät kuulla ja workkia molemmilla bandeilla, tavanomaisen 2m lisäksi. Maakuntatoistimet sopivatkin aivan yhtä hyvin workittaviksi kotiasemien tavanomaisilla erillisillä 2m ja 6m rigeillä, kuin 2m/6m yhdistelmäradiolla. Kotiasemillahan perinteisesti käytetään eri antenneja ja eri rigejä 2m ja 6m bandeille, joten radiokalustoa ei tarvitse uusia maakuntatoistinten workkimista varten.

Osalla turva-aktiiveistamme ei vielä ole kotonaan 6m kalustoa. Silloin tietenkin workitaan vain maakuntatoistimen 2m jaksolla. Maakunnan pitkän kantaman pakettiradio- ja digimodeverkkoon pääsemiseksi 6m olisi kuitenkin suositeltava varuste 2m lisäksi ainakin paikkakunnan ainoalla turvaviestintäasemalla. Myös HF-hamssiasema olisi eduksi, koska sillä pääsee yhteyteen maan muiden hamssiasemien kanssa, joko puheella, tai sanomaliikenteeseen sopivilla digimodeilla.

Jos jo vuosia toivottu ja odotettu PV:n radioiden lainaaminen P-K turvahamsseille toteutuu, niin saamme todella hyvin kotiaseman turvakäyttöön sopivat radiot, jotka ovat standardiliitäntöjensä ja taajuusstabiiliutensa puolesta erikoisen hyviä workkimiseen digimodeilla radioverkoissa kaikilla modeilla ja bandeilla. Samoilla radioilla pääsee tietenkin hienosti maailmanlaajuiseen pakettiverkkoon, kuten myös suunnitelluille maakuntatoistimille sekä 6m, että 2m kautta.

Kantaisivatko yhden bandin 2m toistimet maakuntaan?

Saisiko laajan kantaman maakuntaradioverkon toteutettua pelkästään 2m bandilla? Sekin onnistuu ainakin osittain, jos käytetään riittävän tiheään sijoitettuja tuki- tai toistinasemia, joiden antennit saadaan hyviin, korkeisiin sijainteihin, kuten mastoihin tai vesitorneihin. Näinhän oli aikoinaan ensimmäinen autoradiopuhelin- eli ARP-verkkommekin toteutettu.

Käytännön rajan tällaiselle yhden bandin 2m verkon kantamalle ja yhteyspeitolle asettaa valitettavasti itse luontoäiti, aallonpituudesta riippuvan kantamarajoituksensa myötä. Pidempi aalto, kuten 4 m, 6 m tai jopa 10 m, on hyvinkin taipuvainen etenemään mäkisessä metsämastossamme, siinä kun 2 m tukehtuu pitkille maastotaipaleille, ja 70 cm jo ekaan mäenylitykseen.

Radioaallon pituuden kantamarajoitetta emme valitettavasti saa venytettyä edes rukouksin, koska luontoäiti on taipumaton meille tavallisille ei-jumalaisille maan ihmisille. Poikkeuksina tähän ovat tietenkin toimintaelokuvien tekijät, jotka ainoina puolijumalaisina keskuudessamme saavat rajattomasti venyttää luonnonlakeja, joskin vain viihdytystarkoituksessa, eivätkä tosielämässä.

Yhden bandin 2m toistimien määrän laskenta

Joensuun Niinivaaran huipulla olevan vesitornin katolle sijoitetun perinteisen yhden bandin 2m duplekseriripiitterin OH7RAB kantama näkyy alimmassa Akin kantamalaskentaesityksestä kokoamissani yhteyspeittokartoista kerhofoorumin sivulla: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=20#p1330

Kun tavanomaisen 2m ripiitterin yhteyspeittoa, eli mobileasemille kartan punaisen alueen, ja kotiasemille sinisen alueen pinta-alaa vertaillaan ylempien karttojen 6m kantamiin, niin havaitaan, että yhtä hyviin sijainteihin asennettuja 2m toistimia tarvittaisiin noin 4-… 6-kertainen määrä samaan yhteyspeittoon, kuin mitä saavutetaan uuden tekniikan pitkän kantaman 2m/6m maakuntatoistimilla. Esimerkiksi, jos koko maakunnan saa puheyhteyden piiriin kolmella 2m/6m toistimella, niin 2m yhteyspeittorajoitus edellyttäisi vastaavasti 4 x … 6 x 3 toistinta, eli 12 … 18 kpl 2m toistimia maakunnan yhteyspeiton kattamiseksi.

Käytännön vaikeudet lyhyen kantaman toistimia käytettäessä eivät lopu vielä tähänkään. Luontoäidin lisäksi rajoituksen laittaa tekniikka. Perinteisten yhden bandin duplekseritoistinten linkittäminen toisiinsa edellyttää nykytekniikalla joko lankayhteyttä ARP-tukiasemien tapaan, tai nettiä, tai langatonta suunnattua linkkiyhteyttä ripiitterien välillä. Netti karsiutuu pois sähkökatkon kestovaatimuksen vuoksi. Jäljelle jäisi joko kaapelien kaivaminen maahan maakunnan mitalta tusinan 2m toistinaseman välille, tai linkkiverkon rakentaminen, jollei ilmaannu muita ideoita…? Myös hamsseille sallitut dupleksikanavat taitaisivat loppua kesken, ja tropokeleillä olisi 2 m ripiitterikanavilla melkoinen sekamelska.

2m taajamiin, 6m maakuntaan

Vaihtoehtona tusinalle yhden bandin 2 m paikallistoistimille ovat tässä ehdotetut hyviin sijainteihin laitettavat kolme 2m/6m pitkän maakuntakantaman toistinta, jotka itse muodostavat toisiinsa yhteyden, ilman lankoja, nettiä tai linkkiverkkoa, ja ovat 6 m bandin pitkän aallon ansiosta sekä sää-, että maastokelpoisia. Maakuntatoistinsuunnitelmassa kantama ja laaja yhteyspeitto saadaan 6 m tai 4 m bandin avulla. Koska häiriöisessä kulttuuriympäristössä 6 m bandin rutinat repivät operaattorin hermoja, niin yhteys taajama-alueilla oleville hamssiasemille, pelastuslaitoksille ja mobileasemille toteutuu siistimmin maakuntatoistinten 2 m kautta.

6 m, 2 m ja 70 cm taajamaympäristön radiospektrien häiriömittauksesta tallennettuna liikkuvasta mobileasemasta laitoin esimerkkikuvat säikeisiin oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=20#p1332 . Nämä mittaukset toivottavasti auttavat ymmärtämään näiden varsin erilaisten bandien luonnetta, joista tässä tiivistelmä:

• 70 cm sopii city-ympäristöön lyhyen kantaman melko vähähäiriöisenä bandina, mutta on aivan avuton metsätaipaleilla.
• 6 m kantaa todella pitkälle mäkiseen ja metsäiseen maakuntaamme, mutta mykistyy taajamahäiröissä.
• 2 m on kohtalainen kompromissi myös taajamaan workkivasta lyhyehkön kantamana bandista, jolla voi saavuttaa edullisessa avoimessa maastossa jopa keskipitkiä maakuntakantamia, muttei kuitenkaan 6m kantamiin verrattavia.

Maakuntatoistimien workkiminen käsikapuloilla

Esimerkiksi pienellä 2 m / 70 cm käsiradiolla pääsee pitkän kantaman maakuntaverkkoon suoraan 2 m kautta, silloin kun kapula on toistimen 2 m kantamassa. Käsikapulan pamppuantennin kantama on kuitenkin lyhyt, joten sitä on usein syytä kasvattaa. 6 m käsikapuloita, enempää kuin kannettavia ‘venttiseiskojakaan’ ei hamssiporukallamme juuri ole, joten haluttaessa pitkä maakuntayhteyden sijasta lyhyen kantaman 2 m paikallisyhteyttä maakuntatoistimen kautta, voidaan ottaa oma autoasema avuksi.

2 m lyhyen kantaman paikallisyhteys maakuntatoistimen kautta 2 m käsikapulalla siis onnistuu esimerkiksi käyttäen omaan auto- tai muuhun mobileasemaan asennettua banditoistinradiota releoimaan 2 m käsikapula maakuntatoistimen 6 m jaksolle. Samalla autoasema laajentaa käsikapulan kantamaa täysimittaiseksi mobileaseman kantamaksi, joten maakuntatoistimelle pääsee paljon kauempaa, kuin pelkällä käsikapulalla.

Kun ollaan ulkona käsikapulan kantamasta maakuntatoistimeen, niin omaa mobiletoistinasemaa voi käyttää tietenkin myös releoimaan käsikapula koko pitkän kantaman maakuntatuviin, asettamalla oma autorigi releoimaan 70 cm käsikapulan maakuntatoistimen 2 m kanavalle. Silloin piskuisella lyhytkantamaisella 70 cm ‘lelukapulalla’ pääsee oman autorigin välityksellä maakuntatoistimen pitkän kantaman verkkoon, jossa tuvitoistimet releoivat sinkun 6 m kautta maakunnan päästä päähän, kukin 2 m paikallisesti ulos. Näin siis workitaan autotoistimen ja puhetuvin avulla pikku käsikapulalla veneestä, mökin kuistilta, etsintäharjoituksesta ym. koko maakuntaan.

Selittäen on epäilemättä vaikea ymmärtää puhetuvitoistimien käyttöä. Käytännössä workkien asia aukeaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Olen valmis tulevissa tapaamisissa esittelemään puhetuviripiitterin workkimista oman autotoistimeni avulla.

Mobiletoistinradioiden hankinta?

Tällaiset mobileripiitteririgit toimisivat hamssien omassa käytössä myös etsintä- ja pelastustilanteissa vapaaehtoisten etsijöiden käsiradioverkkojen yhdistämiseen samaan puheverkkoon, yhteisen operaatiojohdon alle. Esimerkiksi etsintäryhmän tavalliset 70 cm PMR-kansankäsiradiot voi näiden avulla releoida 160 MHz vapepajohdon ja muiden etsijöiden kanavalle. Toistinradiot kattavat myös vesiliikenteen ja pelastuslaitoksen kanavat. Käsikapuloiden tukiasemana toimiva mobileasema bandiripitteririgillä olisi siis hieno varuste kaikille meille pepa- ja turvahamsseille, mutta toistaiseksi näitä toistinradioita lienee maakunnassamme vain pari kappaletta, Eikalla ja minulla. Linkkejä 2m/6m toistinradioihin on säikeessä oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=10#p1277

Koska tuvi on tarkoitettu varayhteydeksi pitkien sähkökatkojen mykistäessä kännykkäverkot ja internetin, niin ehkä voisimme tunnustella sponsoreita esimerkiksi sähköyhtiöiden joukosta? Myös pääsyä sähköyhtiöiden mastoihin voisi tiedustella turvatoistimiamme varten? Arvioin, että noin kymppitonnilla saisi mobiletoistinrigit antenneineen ja varusteineen sekä maakuntatoistimiin, että nykyisen turvaryhmämme aktiiveille, kun yksi radio mobileantenneineen maksaa noin 500 e.

Sähkökatkoja aiheuttaneiden myrskytuhojen raivausta saattaisi isoissa katkoksissa helpottaa ja nopeuttaa riippumaton, ajoneuvoasemiin koko maakunnan kattava varayhteys sähköyhtiöiden linjankorjaajille, joten olisiko ajateltavissa, että vastavuoroisesti turvaryhmämme voisi tarjota radiokalustoa tai mastotilaa sponsoroivalle sähköyhtiölle mahdollisuuden käyttää maakuntatuviamme linjanraivaus- ja korjausryhmien varayhteytenä? Olisiko muita yrityksiä, joilta voisi tiedustella halukkuutta toimia tuvahamssien kalustosponsoreina? Sähköverkon myrskytuhojen korjauksen nopeuttaminenhan on loppujen lopuksi meidän kaikkien, niin yksityisten, kuin yritystenkin etu.

Linkit

Kuvan 6m/2m mittausantennin vertikaaliversion mitoitusohjeet: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … 7aa9#p1104

Johdanto maakuntatoistinkonseptiin: oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.p … t=10#p1277

Maanpuolustusnetin artikkeli maakunnan kattavasta 2m/6m puhetoistimesta: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-118219

Turvaviestintä Facebookissa: facebook.com/groups/108089039526164/

T: - Juha -

[OH7HJ]

Tänään vahvan Es-kelin aikaan tallensin 50 MHz bandin radiospektrit. Näitä voi käyttää puhtaiden kanavien valintaan varvetarkoituksiin. Koitan tallentaa spektrejä jatkossa eri suuntiin olevilla Es-keleillä, jotta saamme koottua spektreistä ‘kirjaston’, jonka avulla puhtaat paikalliskanavat voi valita.

Useimmissa häiriöissä näkyy selvä jaksollisuus. Parhaita varvekanavia ovat tietenkin ne, joissa radiospektri näyttää mahdollisimman tyhjää bandia mahdolisimman matalien naapurikanavien sinkkutasojen välissä. Häiriöistä paikalliset tietenkin vaihtelevat. Kaukoasemat tulevat yleensä samoilla jaksoilla, samaan suuntaan skippaavilla Es-keleillä.

Tässä spektrit 6m bandin alusta väliltä 50.000 … 50.600 MHz, ja seuraavissa loput läpi koko 6m bandin 50 … 54 MHz. Mittausantennina oli vaakadipolinelikko, jonka päiden minimit ovat Pietarin suuntaan, lentsikkadopplereiden mittausten jäljiltä. MIttaus-Rx oli SDR-USB-tikkuradio, josta lisää säikeessä ‘Tikusta asijoo: Jokamiehen RTL820-softaradiovastaanotin’ peditio.net/fmtvdx/index.php?top … sg54#msg54

T: - Juha -

[OH7HJ]

6m bandin Es-spektrit väliltä 50.600 … 51.200 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-spektrit väliltä 51.200 … 51.800 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 51.800 … 52.400 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 52.400 … 53.000 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 53.000 … 53.600 MHz.

[OH7HJ]

6m bandin Es-kelin radiospektrit väliltä 53.600 … 54.000 MHz.

Yläbandi vaikuttaa ainakin täällä kuunnellen suttuisemmalta kuin 6m ala- ja keskibandit. Vertailumittaus Es-kelin päätyttyä kertoo, onko kyse paikallis- vai DX-häiriöistä.

[OH7HJ]

Ensimmäinen maakunnan kriisiyhteyksiä varmistamaan tarkoitettu turvaviestintäverkon ‘aloituspaketti’ käynnistyi Outokummun Vanhankaivoksen rikastamolla 20.8.2014 kahden viikon mittaisen kokeilujakson ajaksi. Tämä 2m/6m ‘Okun simpleksiripiitteri’ oli ensimmäinen suunnitellusta kolmesta, langattomasti keskenään yhteydessä olevana verkkona toimivasta P-K maakuntatoistimesta, joiden kehitystyö perustui vapaaehtoisten ‘turvahamssien’ ryhmän vuosien ajan suorittamiin yhteyskokeisiin ja mittauksiin MPK:n ja PV:n harjoitusten puitteissa. Se toimi tavallisella kaupallisella kohtuuhintaisella neljän bandin toistinradiolla, ilman kalliita dupleksereita, normaaleilla simpleksikanavilla, tosin vielä tilapäisin ensiasennusantennein. Huolimatta vaikeasta mäkisestä metsämaastostamme, erittäin hyvän asemapaikan ja maastokelpoisen 6 m bandin mahtavan kantaman ansiosta toistinta sen parina ekana kokeiluviikkona workittiin 2 m bandilla Rääkkylää, Kiihtelystä, Lieksaa, Kolinkylää, Tohmajärveä, Tohmajärveä, Wärtsilää, Juukaa ja Kangasniemeä myöten.

Koska tämä turvaviestintäverkon simplexkoetoistimen eli tuvitoistimen eräs tehtävä on varmistaa kuntakeskusten ja viranomaisten yhteyksiä kriisitilanteissa ja viestintäkatkoksissa, kuten pitkien sähkökatkosten aikana, puhetoistin on tehty tähänastisiin ripiittereihin verrattuna kriisitilanteiden kokemattomia viestittäjiä ajatellen mahdollisimman yksinkertaiseksi käyttää. Toistin starttaa 2 m jaksollaan yksinkertaisesti PTT:tä painamalla, ilman oudolle käyttäjälle hankalia avauspiippoja.

Yhteinen 6 m simplextoistinjakso puolestaan on Es-keli- ja paikallishäiriöiden välttämiseksi laitettu aliäänellä toimivaksi, mikä sekin tarvitsee kytkeä käyttäjän radioon päälle vain kerran, jonka jälkeen workkiminen tapahtuu pelkällä PTT:llä, tarvitsematta hakea muita nappuloita. Myöskään ripiitterierotuksia ei tarvitse ohjelmoida toistimen käyttäjien radioihin, koska simppeli maakuntatoistin toimii tavallisilla ‘suorilla’ simpleksikanavilla.

Okun toistimen taajuudet ja antenni

Toistin toimi kahden viikon kokelujakson ajan, jolloin toistintaajuudet ja lähetystehot olivat 22.08.2014:

144,850 MHz simplex, teho 20 W, ei aliääntä.
51,360 MHz simplex, teho 10 W, aliääni 85,4 Hz.

Jaksot siis ovat normaaleja FM-simpleksitaajuuksia. 2 metrillä toistin käynnistyy ilman aliääntä. 6 metrillä tarvitsee radion menusta etsiä ja kytkeä lähettimelle aliääni, että toistin käynnistyy. Toistin toimii kumpaankin suuntaan, eli 2m>6m, ja 6m>2m. Kahdella rigillä tai vastaavalla X-banditoistinradiolla workkittaessa voi omaa lähetystään kuunnella samanaikaisesti tuvitoistimen toistamana. Okun koetuvitoistimessa ei ole tähänastisten toistinten tapaan päällä jäävää kantoaaltoa, vaan ainoastaan noin puolen sekunnin kantoaaltoviive.

Antennina oli aluksi V2000, jonka vahvistus on 2 metrillä käytännössä sama kun dipolilla, ja 6 metrillä pari desibelia dipolia vähemmän. Polarisaatio on kahdella metrillä vertikaali. 6 metrillä polarisaatio on viisto eli diagonaali, koska antenni on viritetty 6 metrille alaviistoa trappiradiaalia käyttäen, jolloin se vastaa 6 m bandilla L-dipolia eli monopolia. Lisäys: Viikolla saatiin toistimen 2 metrin antenniksi Aerialin nelikkovertikaali, joka nosti 2 m sinkkua noin 5…6 dB verrattuna V2000:een. Vaikutus näkyy, 2 m kuuluu nyt jopa paremmin kuin 6 m! Yhteys parani 2 metrillä mm. OH7FES kotiasemalle Lieksaan ja OH7VL/M autoon Värtsilään. Toistimella on toivottu tehokasta ympärisäteilevää vertikaaliantennia myös 6 m bandille. Ehdotuksia?

Linkkejä:

Esittelyä 2m/6m X-banditoistimen käyttämisestä: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-118219

Okun turvaviestintätoistimen ‘aloituspaketin’ laatikko tuoreeltaan asennettuna videolla: youtube.com/watch?v=GgVsyeLwEHI

Turvahamssien tapaaminen SRAL kesäleirillä 2014: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-135026

Suorituskykyisintä antennia toistimelle on etsitty rakentamalla ja mittaamalla uusia ja olemassaolevia ympärisäteileviä vertikaaleja. Tässä 2 m varveantenniehdokkaiden mittauksia: Rigien ja antennien dB-mittauksia

Tuvitoistinkeskustelua Naamakirjan turvaviestintäsivulla: facebook.com/groups/1080890 … 621923438/

T: - Juha -

[OH7HJ]

Myrskytuhoissa ja ukonilmoilla tavanomaisten sähkökatkosten varalta Okun puhetoistimessa on useiden vuorokausien akkuvarmistus. Erikoisen pitkätkin sähkökatkokset on huomioitu toteuttamalla toistimen akkuvarmistus tavalliselle henkilöauton akulle sopivaksi siten, että vajunneen toistinakun voi nopeasti keskenään vaihtaa täydempään akkuun lähimmästä Suomen yleisimmästä akkulaturista, eli henkilöautosta.

Auton akun ohella voi käyttää yleensä kaikkia lyijyakun latausjännitteelle käypäisiä akkuja, kuten tavallisia pieniä, käytettyjä 12 V ‘upsiakkuja’. Toistinlaatikossa on helposti laajennettavat rinnakkaiskaiskytkennät molemmille akkutyypeille. Akkujen ja radion tai lisäradioiden kytkentää on helppo täydentää tai muuttaa, koska akut ja laitteet on kytketty toisiinsa rinnakkain liitettävillä XT60-liittimillä. Nämä ovat hyviä paitsi kummankin napansa suojaukselta ja virrankestoltaan, myös hyvin edullisia hinnaltaan.

Akkusarjaa lataa kahdesta tavallisesta pienestä hakkurivirtalähteestä 13,8 V latausjännitteelle muutettu ylläpitolaturi, joiden perään latausesivastukseksi on kytketty sarjaan auton H4-polttimo, tietenkin kierrätetty sellainen. Akuston syväpurkauksen estää rele, joka irroittaa akut niiden jännitteen pudotessa 10 volttiin.

Valmiusaika vuorokausia - jopa viikkoja

Koska yksi toistinradio, esim. tyyppiä FT8900, tarvitsee vastaanotossa virtaa vain kohtuulliset alle puoli ampeeria, tämän maakuntatoistimen valmiusaika viidellä 7 Ah upsiakulla on noin 70 h, tai yhdellä 60 Ah autonakulla noin 120 h. Molemmat akkusarjat yhdessä antavat vastaavasti 180 h valmiusajan.

Poikkeuksellisen pitkissä sähkökatkoissa, tai vietäessä toistin vaikkapa etsintäoperaation yhteyksiä välittämään maastoon sähköttömään sijaintiin, sähköhuolto toimii esimerkiksi niin, että toistimen hoitaja ajaa asemapaikalle päivän tai parin välein vaihtamaan toistimen akun päikseen autonsa akun kanssa. Näin sähkö riittää niin pitkään, kuin auton tankissa riittää polttoainetta.

Lähettäessään tämä toistinradio ottaa virtaa käytetystä lähetystehosta riippuen noin 3 … 8 A. Toistinkäyttö on hamssirigille tietenkin hikisempää työtä kuin tavallinen workkiminen, koska toistin lähettää kummankin, tai kaikkien, toistimella olevien asemien lähettäessä. Siksi tämän ekaan puhetoistimen laitelaatikkoon asennettiin toistinradion jäähdytysrivalle puhaltava 12 V laitetuuletin, joka käynnistyy ‘orjapuhaltimena’ releen välityksellä, radion oman pienemmän jäähdytyspuhaltimen ohjaamana. Täydellä 50 watin lähetysteholla suoritetuissa kusokokeiluissa toistinradion jäähdytysripa lämpeni kohtuullisesti kädenlämpöiseksi, joten orjapuhaltimen jäähdytysteho näyttäisi riittävän.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Tämä ensimmäinen radioamatöörien Outokumpuun rakentama ja ylläpitämä, viranomaisten kriisitilanteiden puheyhteyksiä varmentamaan kykenevä simplexpuhetoistin on rakennettu ja asennettu täysin talkoilla yksityishenkilöiden lahjoittamista tai hamssitoistin- ja turvaviestintäkäyttöön lainaamista tarvikkeista.

Tähän mennessä toistinhankkeeseen ei olla saatu julkista rahoitusta. Kalustohankintoihin on tukea toki anottu, parhaimmillaan jo vuosia sitten. Toiveita on annettu pienen tuen saamisesta, muttei mitään olla vielä tätä kirjoitettaessa saatu.

Koetoistinasema on siis rakennettu kerjätyistä, kierrätetyistä ja lainatuista osista, radioista ja antenneista. Kiitoksia kaikille radioharrastajille, yhteisöille ja yksityishenkilöille, jotka ovat koetoistinhankettamme sponsoroineet, mm. Arto laitelaatikoin, akuin ja antennein, Rane akuin ja asennustöin, Masa mastoalumiinia lahjoittaen, Toni N-liittimin, Apo antennein, mastoputkin, kiinnitystarvikkein ja asennustöin, Unto kaapelein ja liittimin, Juha radioin ja rakennustöin, Hessu asennustöin ja toistimen valvojana, Mika antennein, Jukka asennusavuin ja akkukaapelein, Pertti mastoputkin ja kaapelein.

T: - Juha -

[OH7HJ]

2014-08-22 Kai OH7EML, Rääkkylä: “- Testattiin OH7NE:n ja OH7HJ:n kanssa Outokummun repeateri. Minulla oli taajuus 51,360 MHz horisontaalidipoli männyn oksille viritettynä ja vasta-asemat kokeilivat sekä 2m että 6m rigejä. Minun koe-QTH oli Rääkkylän kirkon mäki, lokaattori KP42TH . Kuuluvus oli hyvä. Kotona ei kuulukaan, koska koti jää Outokummusta katsottuna kirkon taakse. Kotona on myös sähköverkon häiriöitä, siksi olen viritellyt antennien pääsäteilysuunnat enempi itä-länsi suuntaan.”

2014-08-22 Hessu OH7NE, Oku: “- Toistin kuului 6 metrillä Juukaan OH2BHY/7:lle 58 raportilla, mutta vain pieni pätkä tuli takaisin toistimen kautta, 6 metriä kuulin kyllä myös suoraan 2 sinkulla Juukasta. Huomenna kokeillaan ehkä aamusta vielä. Kiitos Penalle 73”

2014-08-22 Juha OH7HJ autolla liikkeellä: “- Eilen mobilena Joensuun seudulle Käpykankaalle ja Niinivaaralle kuului myös hyvin. 6 m jakso kantaa tosiaan hyvin, se tuli autoon selvästi paremmin kuin 2 m.”
" - Eikka kuuluu hyvin Kiihtelyksestä Okun toistimelle."
" - Apo piti 6m kuson autosta Tohmajärven Kemienmäeltä toistimelle."
2014-08-23: “- Tänään iso rinkula ympäri lääniä kokeili Okun toistimella. Rinkulassa ainakin Hessu Okusta, Kai Kiiesvaarasta, Eikka Kiihtelyksestä, Rane Ylämyllyltä, Arto Käsämästä, ja Apo mobilena Tohmajärvi - Kiihtelys -väliltä.”
“- Tänne Kolinkylälle toistin kuului autoon, ja kuuli hyvin 5 … 20 W tehoilla kummallakin bandilla.”
“- Kolin ja Räsävaaran huipuilta toistin kuuli 1 W tehoista 2 m käsikapulaa pamppuantennilla hyvin, ja tuli mittarin täydeltä.”

2014-08-23 Kai OH7EML, Kiiesvaara: “- Minä kokeilin välillä kahta metriä ja välillä kuutta metriä. 6m bandilla oli hieman enemmän qrm:ää, luultavasti sähköverkon häiriöitä kuin 2m bandilla. Välillä osa keskustelijoista kuului huonommin, koska osa oli liikkeessä ja antennivarustukseni oli huono. Olin siis sähköverkossa, mutta minulla oli 2m mobileantenni peltikaton reunassa ja 6m mobileantenni liian matalalla, koska heittoköysi unohtui kotiin. Tarkoitus oli laittaa antenni korkealle puuhun, mutta se jäi räystään reunan korkeudelle. Muuten ihan hauska ja opettavainen koe. Kiitos kaikille rinkulassa olleille!”

2014-08-26 Juha OH7HJ automittauksista: “- Mittasin ja vertasin Okun toistimen bandien S-tasoja mobilena ajaessani viime viikolla, autoantenneina kummallakin bandilla tavalliset varttiaallon vertikaalit. Riginä FT8900, jolla sain yhtaikaiset tasot kummankin bandin toistinsinkuista keskenään vertailukelpoisille S-mittarinäytöille.”
“- Havainnot: 2 m sinkun tasot olivat paikasta riippuen todellakin ainakin 2 … 4 kertaa eli 3 … 6 dB matalammat kuin 6 m tasot mobileen. Näinhän kevään varveharjoituksessa kantamasoftalla laskettiinkin. Ero johtuu tietenkin siitä, että pitempiaaltoinen 6 m taipuu paremmin mäkien taakse, ja vaimenee metsämaastossa paljon vähemmän, kuin 2 m.”
" - Noin 5 dB vahvistuslisä toistimen 2 m antenniin on siis tarpeen. Muuten supistuu varsinkin viranomaisten mobileyhteyksien peittoalue noin kolmasosaan tavoitellusta, eli kaksi kuntaa kolmesta jää kantaman ulkopuolelle."
" - Kantama paranee tavoitteeseen, kun saadaan suunnitellut antennit tuon tilapäisen ensiasennusantennin tilalle. Tämä antenni laitettiin, että päästään mittausten ja kokeilujen alkuun, koska se oli ainoa niin nopeasti ja helposti asennettava, että se pystyttiin laittamaan paikoilleen pienellä talkooporukalla viime viikon ainoana käytettävissämme olevana asennuspäivänä."

2014-08-27 Ari OH7FES, Lieksa, 2 W tehoilla ja 2 m bandin 9-el pystyjagilla, 88 km päässä Okun toistimesta: “- Tämähän toimii mahottoman hyvin!” “- Tulee myös pelkällä vertikaaliluupilla!”

2014-08-30 Apo OH7VL workkii mobilena nelikkodipolilla päivitettyä Okun toistinta 2 m kautta lähes sadan kilometrin päästä Wärtsilästä.

2014-08-30 Soini OH7QK Joensuusta sai Okun toistimen kautta yhteyden Markkuun OH4UV Kangasniemelle, joka workki 6 m jagilla.

2014-08-31 Apo OH7VL/M Wärtsilässä noin 100 km päässä testaa nyt vuorostaan 6 metrillä Okun toistinta, ja tulee hyvin. Ant autossa varttiaallon piiska ja teho n. 70W.

2014-08-31 Toke OH6RM rinkulassa Okun toistimella Konnevedeltä KP32FP, 2 m kautta 15-el pystyjagilla n. 30 m mastossa S9: “- Hyvä toistin, näitähän täytyy saada lisää!”

2014-09-04 Ari OH7FES workkii 0,5 W teholla käsikapulalla ja 9-el 2m pystyjagilla 88 km päästä Lieksasta Okun toistinta.

[OH7HJ]

2014-09-09 Eikka OH7ER/M äänessä Lieksan keskustasta mobilena 2 m kautta. Okun simpleksitoistin kuului Eikan auton 5/8-piiskaan parhaimmilla paikoilla täydellä yhdeksän palkin mittariraportilla Lieksaan 85 km päähän, ja workki rinkulassa Arin OH7FES ja Soinin OH7QK kanssa Okun 6m/2m koetoistimen kautta 2 m mobilena koko matkan Lieksasta Selkien kautta Kiihtelykseen, riginä FT1900 teholla n. 20 W.

Toistimen sinkunvoimakkuus autoon oli Lieksan - Enon välillä autoon S-mittarin näyttämässä hyvät noin neljä palkkia, ja Enosta alkaen parani jopa erittäin hyvään kuuteen palkkiin. Korkealla kohdalla tietä, kuten Mönnissä, 2 m kuuluvuus Ekan mobileen nousi jopa täyteen yhdeksään tolppaan.

Lukuunottamatta kahta matalaa suoaluetta Lieksassa, yhteys autosta pysyi koko matkan. Okun maakuntatoistimen kantamatavoite 2 m bandilla alkaa siis olla saavutettu, tehokkaan 2 m Aerialin nelikkodipolin AV1912 ansiosta. Alkuperäisenä liitteenä Soinin kuuluvuusmuistiinpanot Eikan koeajon ajalta eri paikoista matkan varrella. Tnx ekasta Lieksantien mobilemittauksesta maakuntatoistimella Arille, Eikalle ja Soinille!

T: - Juha -

[OH7HJ]

Kytkin ja testasin turvaviestintätoistimille käypäisiä jännitevahteja. TIM workki muuten hyvin, mutta sen asetuksissa ei ollut optiota kiinteälle sijainnille. Siksi se olisi tarvinnut aina GPS:n aina kaverikseen, joten jätin pois. OT-USB taas sekoili pahasti jännitteen mittauksessa, ja oli muutenkin softaltaan epävarma. Wanha OT1 lähti pelittämään varmasti, mutta sen picit on myyty jo aikaa loppuun, eikä uusia valmisteta. Parhaillaan on kokeilun alla Hessu lainaama OT2m.

Node/jännitevahtiradioksi kokeilin ensin SV1300 ja IC-20XT, mutta näiden virrankulutus oli melkoinen, korkeimmillaan puolen ampeerin luokkaa. Sitten vapautin autosta tähänastisen träkkeriradioni, eli kiinalaisen APRS-rigini Feidaxin FD-150A, joka on 2 m käsikapula hyvällä virransäästötoiminnolla. Samaan rigiin kytkin sekä OT1- jännitevahdin, että 2 m pakettinode-TNC:n, joka on Ranen TNC2S Okun nodea varten poltetulla Thenet-rommilla. Näin kumpikin saadaan samaan nodeantenniin, tarvitsematta asentaa niitä ja koakseja lisää.

Yhdistelmän jännitevahti OT1 + TNC2S + käsikapula FD150 kokonaisvirrankulutus levossa on 45 mA, josta radion ja träkkerin osuus on 15 mA. Liitekuvassa näkyy eka koejärjestely, jossa sekä APRS-jännitetieto OT1 kautta, että 2 m pakettinode OH7RDO-2 workkivat saman rigin kautta yhtenä pakettina. Purskeet tulevat parhaillaan hyvin Tommin BPQ-igaten ja noden kautta pakettijaxolta nettiin.

Sähköä löytyy - ilmoitus: 13

OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.2V 24C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli

Niinkuin raakapaketista näkyy, träkkeri lähettelee SSID:llä 13 silloin, kun seinäsähköä tulee ja lataus workkii, jolloin terveiden akkujen jännite on ainakin 12,6 V. Akkuvahdin koolin SSID-numero on tietenkin valittu jännitteen mukaan.

Jännitteen ja latauksen ollessa kunnossa jännitevahdin toistojakso on pitkähkö 20 minuuttia. Koska jännitepaketin saapuminen lähimmille igateille riittää, niin APRS-jakeluksi on asetettu on lyhyt WIDE 1-1.

Linkki: aprs.fi/?c=raw&call=OH7RDO-13

Ilmoitus sähköjen katkeamisesta: 12

OH7RDO-12>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.78N/02900.36E# 12.0V 24C- Alijannite - Tarkista akut ja lataus -

Kun lataus katkeaa esim. sähkökatkossa, tai kierrätysakku wanhenee, ja jommankumman seurauksena akkujännite putoaa n. kahden tunnin kuluessa alle 12,5 V, niin träkkeri vaihtaa profiilia. Nyt SSID:ksi vaihtuu 12, ja kommenttiriville ilmestyy kehotus: ‘Alijannite - Tarkista akut ja lataus’.

Jännitteen pudotessa sähkökatkossa, tai yhden upsiakun vuorollaan vanhetessa, träkkeri lähettää heti yhden paketin ilmoituksena, ja sitten uusia tihennetyin 10 min välein, että virran vähentyminen varmasti huomattaisiin.

Koska sähköjen hävitessä kyseessä saattaa olla pahimmillaan laaja maakunnallinen sähkökatko, jolloin myös netti ja sen myötä mm. jännitevahdinkin purskeita välittävät APRS-igatet mykistyvät, niin samalla jännitevahdin pakettien APRS-jakelu laajenee arvoon WIDE 2-2. Pitkien sähkökatkojen esiintymisen saa siis helposti selville listaamalla netistä, tietenkin edellyttäen että sähkönjakelu, netti ja igatet toimivat, milloin on tullut paketteja SSID:llä 12.

Linkki: aprs.fi/?c=raw&call=OH7RDO-12

APRS-akkujännitevahdin mallipaketteja

Esimerkki turvaviestintäaseman aprs-jännitevahdin raakapaketeista puhetoistinta workkivan rinkulan aikana:

2014-09-12 10:23:20 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.8V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 10:43:21 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.8V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 11:03:21 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 12.9V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 11:23:23 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 12.7V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 11:43:24 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.7V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 12:03:25 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.7V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-12 12:23:26 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.8V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli

• Klo 11:03 ja 11:23 Soini, Ari ja Hessu workkivat rinkulassa Okun toistimella, jolloin akkujen jännite tietenkin laskee, maakuntatoistimen käynnistyneen lähettimen kuormittaessa niitä.
• Klo 11:43 rinkula on hiljentynyt, ja toistimen lähettimen kuorma poistunut, jolloin ylläpitolaturipari nostaa akkujännitteen hiljalleen takaisin 12 V lyijyakun latausjännitteeseen, eli n. 13,8 volttiin.
• Samaan aikaan lämpötila puhetoistimen laitelaatikon sisällä nousee 19 C > 21 C, osittain johtuen sen sisätilaa käynnistyessään tilapäisesti lämmittävästä toistimen lähettimestä, ja osittain lämpenevästä päivästä.

Akkujännitteen lasku workittaessa

APRS-jännitevahdin välittämästä akkujännitteen vaihtelusta näkyvät siis paitsi sähkökatkot, myös milloin maakuntatoistimella on pidetty kusoja. Silloin, kun akkujännitteen laskua ei aiheuta sähkökatko, sen todennäköisesti aiheuttaa ahkera workkiminen toistimella. Kuson jälkeen jännite nousee hiljalleen normaaliin 12 V lyijyakun latausjännitteeseen 13,8 V.

Jos taas jännite vuorokausien kuluessa putoaa hiljalleen ja jää pysyvästi alle latausjännitteen, niin yksi akuista on vanhenemassa, ja se on syytä poistaa akkusarjasta kuormittamasta ja lyhentämästä akkuvarmistusaikaa.

Myös lämpötila toistimen laitelaatikossa saattaa puhevarvekusoilun aikana nousta asteen tai pari, kuten seuraavissa esimerkeissä nähdään. Pelkän sähkökatkon aikana lämpötila säilyisi normaalilla vuorokautisella lämpötilavaihtelukäyrällään.

Jännitteen vaihtelu kertoo

Tässä toinen esimerkki akkujännitteen laskusta 13,2 volttiin Hessun OH7NE ja Arin OH7FES puhevarvekuson aikana jännitevahdin paketeissa klo 09:51 - 10:02:

2014-09-13 09:32:54 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.8V 17C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 09:51:56 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.2V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 10:02:09 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.2V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 10:22:10 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.7V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli

Kolmannessa esimerkissä kusoilussa on tauko, jolloin akkujännite palautuu 13,7 volttiin klo 10:22. Sitten rinkulaan tulevat mukaan Arin ja Hessun lisäksi Toke OH6RM ja Tommi OH7JJT. Kusoilu näkyy sekä lähettimen kuormituksen aiheuttamana laskuna akkujännitteessä, että pienenä nousuna lämpötilassa klo 11:02 - 11:22:

2014-09-13 10:42:11 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.7V 19C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 11:02:12 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 12.7V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 11:22:13 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.4V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-13 11:42:14 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.7V 21C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli

Okun maakuntatoistinkokeilun loppupurskeet

Lauantaina 19.9. sekä Okun pitkän kantaman pakettinode, jännitevahti, että puheturvatoistin hävisivät yhtäkkisesti kuuluvista. Tässä viimeiset jännitevahdin lähettämät tiedot:

2014-09-20 08:32:06 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.9V 17C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-20 08:52:06 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 13.9V 17C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli
2014-09-20 09:12:07 EEST: OH7RDO-13>APOT03,qAR,OH7JJT-7:!6243.82N/02900.36E# 14.0V 17C- Jannitevahti - 3 W 4-el vaakadipoli

Saapuneet jännitevahdin paketit kertovat Okun turvatoistimen akkujen olleen täydessä latauksessa vielä sen äkillisesti hiljentyessä klo 09:12 jälkeen. Kadonneen maakuntatoistimen laitekotelo radioineen, suojamuuntajineen ja akkuineen löytyivät seuraavana aamuna jätettynä kotioveni eteen ulos, jossa yöllinen kaatosade oli ne pessyt.

Selitystä turvatoistimen yllättävälle purkamiselle ei ole saatu. Radioamatöörit kuitenkin olivat asialla. Kaikkien mielestä turvaviestintä ei kuulune radioharrastukseen? Tapahtuneesta lisää: facebook.com/photo.php?fbid … omments=12

T: - Juha -

Linkki: Nopeus, kaistanleveys ja kantama. maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-151635