Jo viosia sitten rakentelin tuollaisen antennin ja sille balunin balun on 1:60 muuntosuhteella toroid on amidon ft240-43 x 2 päällekkäin, syöttöä on sovitettu 144pf konkalla tai konkilla, muutama kuva liitteenä
3 kilo ohmin kuormaan mitattuna antenni on se pitempi versio 110 millihenryn kelalla
ylin kuva L Kela painaa 175.3g painavahko kun tuli laitettua liimakutistesukka päälle .
De Eikka OH7KNM
Ihan jees ohje!
Tuo kuristimen paikka ei käy ilmi ohjeesta, mutta ihan tuon UnUnin perään sitä ei kannata laittaa. Pienen vastapainon nämä antennit tarvii. 0.05 labdaa alimmalla käytettävällä taajuudella on ollut itsellä käytössä 1:49 ununin kanssa…
Tuolla lisää infoa…
http://www.aa5tb.com/efha.html
Jari
Terve,
Kyllä sen kelan paikka selviää tuosta ekasta kuvasta,
balunista lähtien 20.35m sitten kela (L) ja lopuksi 2.4m antennilankaa.
De Eikka OH7KNM
Niin tuo onki sitten mysteeri,
kuka käytää vaippavirran katkaisuun ferriittejä jotkut kytkee vaipasta johtimen maajan jollakin tapilla
koska baluni tulee hyvinkin lähelle maata, taitaa olla mieltymys kysymys mitenkä sen tekee liekköhän
sitä oikeeta tapaa siihen tai kaikkihan on niitä oikeanlaisia heh.
De Eikka OH7KNM
Kannattaa käyttää se muuntajan ja kuristimen välinen 4m pätkä hyödyksi … tuo rakenne lisää langassa kulkevaa rf virtaa joka on mitattavissa. Kun virta kasvaa, kasvaa se hyötysuhdekin.
Kun tuo rakenne on ensin kunnossa voi sitten käyttää maapiikkiä tms…
Pidemmät maalangat vaikuttaa sitten suuntakuvioihin ja tietty syöttöimpedanssiin… varsinkin jos tuo langan mitta osuu varttiaaltoon tai sen monikertaan.
Variantteja on moneen lähtöön huonoja ja hyviä…
Tuo ununn on hyvä.
Lyhennyskela toimii ja fyysinen mitta pienenee… tosin hävikkiä siitä on sit maksettava.
Jari
Sain radioamatööriluvan keväällä 2016 ja halusin päästä helpolla ääneen, joten ostin HyEndFed 8 bandin antennin (hyendcompany.nl). Se sopi tontille kuin nenä päähän ja olihan sitä kovasti kehuttu eham.netissä. Olen pitänyt sillä n. 3000 QSOa 150 maahan, pääosin digimodeilla.
WARC bandit ovat hieman sivussa 3,5 MHz kerrannaisista, joten tein koaksikaapelista trappeja ja erilaisia UnUn muuntajia FT240-43 toroidin päälle. Nyt kuluneen talven ajan katolla on ollut päästä syötetty WARC antenni ja kun tilaa oli päätin sen 7 MHz:n lankaan. Antennin SWR arvot ovat alle 1,5:1 ja DX QSOjakin on tullut mukavasti.
Nettiä selatessa iski katala epäilys muuntajien ja trappien häviöistä, joten olen yrittänyt selvittää niitä seuraavasti.
Kaksi identtistä muuntajaa, toisiot vastakkain ja viimeisenä 50 ohmin keinokuorma.
Lähetteenä käytin FT8:n CQ signaalia 10 syklin ajan 50 W teholla. Tässä testissä oli myös tuner päällä, mutta sillä ei ollut vaikutusta puoleen eikä toiseen.
Häviöthän muuttuvat lämmöksi, joten otin lämpökuvia puhelimeen liitettävällä Flir merkkisellä lämpökameralla. Varmistuksena keinokuormassa oli kiinni termoelementti. Jos keinokuorman ja toroidien ominaislämpökapasiteetti on sama, niin niiden ottama energia on suoraan verrannolinen massaan ja lämpötilaeroon.
Kuvan muuntajissa on yksi FT240-43 toroidi. Yhden muuntajan häviö on n. 17%, joka on vajaan kymmenen watin tehohäviö. Eihän se isolta tunnu, mutta kun se on poissa juuri siitä tehosta, jolla QSOja pidetään. .
Vastaava testi kahden toroidin muuntajalla antoi häviöksi n. 3%. Testasin myös muuntajia FT240-61 toroideilla.
Summa summarum, häviöiden näkökulmasta katsottuna yksi toroidi materiaalista 43 sopii kaikille HF taajuuksille QRP tehoilla ja kahden toroidin vastaava näille 50 W FT8 tehoille, mutta käytännön ylärajataajuus on n. 25 MHz. Materiaalista 61 ei saa hyvää muuntajaa yhdellä renkaalla ja kahden renkaankin käyttökelpoinen alue on noin 14 – 30 MHz.
Oppia ikä kaikki, olisihan se materiaalitieto löytynyt netistäkin (The End-Fed Half Wave Antenna.pdf, Steve Dick, K1RF, November 14, 2018) Jos Lontoo taipuu, niin se paras näkemäni yhteenveto tästä antennityypistä.
Terveisin
Heimo, OH7TY
Mukavaa että häviöt kiinnostaa, K1RF on osan lyönyt kivasti exceliin kivasti. Owen Duffy on kanssa mukavasti tehnyt erilaisia laskureita ferriittien häviöistä … näiden mukaan varsinkin 80m olisi syytä käyttää kahta FT240-43 rinkulaa kahdella ensiökierroksella…
Olen skalaarianalysaattorilla mittaillut vastaavia ja päässyt noin -0.7db häviöihin… 2xFT240-43
Tuossa voisi käyttää ennen keinokuormaa myös perinteistä tehomittaria…
yksi rinkula saattaa mennä ihan kivasti kolmella ensiökierroksella myös…
Siinä vaan hajakapasitanssit alkaa pissimään yläbandeja…
Tää on yksi mun lempparisivustoja… jos haluaa tutkia enemmän…
https://owenduffy.net/blog/?p=12642
Jari, OH6TX
Kiitokset kommenteista Jari,
Puskaradioesitelmässäsi olit mallintanut endfed antennien säteilykuvioita. Nyt onkin hyvä tilaisuus kysyä, miksi ylempien taajuuksien kuviot olivat varsin loivapiirteisiä. Usein esim. dipolin säteilykuvioissa näkee hyvin selviä max ja min suuntia, (neliapila, päivänkakkara yms. sekä vertikaali, että horisontaalisuunnassa.
Itse asiassa nämä yläbandien hajanaiset säteilykuviot ovat syynä siihen, että olen tekemässä lisää päästä syötettyjä trap-antenneja, erityisesti 1,8 - 14 MHz alueelle. Silloinhan kaikki valitut taajuudet säteilevät puolen aallon kuviota ja eikös syöttöpisteen impedanssikin pysy tällöin eri taajuuksilla paremmin 50 ohmin tuntumassa. Päästäsyötetyn antennin lisäbonus on, ettei tarvita kuin yksi trappi per taajuus.
Terveisin
Heimo, OH7TY
Moro
Puoliaaltodipoli matalalla on käytännössä aina pallomainen ja säteilee tuonne ylöspäin eniten…
Tuo endfed joka on 80m puoliaalto on sitten 40m kokoaallon antenni josta mielestäni saa jopa hyötyä inverted V asennossa jossa ne kaksi puoliaaltodipolia sitten summautuu varsin mukavasti lähes vertikaali antennin kaltaiseksi… säteilee aika matalille kulmille…
Jos laittasit tuohon trapin puoleen väliin se muuttaa antennin dipoliksi ja kotimaan antenniksi… dx kulmat jää heikommalle ja teho lähtee taas ylöspäin…
20m ja korkeemilla taajuuksilla tuo 80m dipoli sitten on suuntaava langan päiden suuntiin… ja onhan siinä sivuilla kaikenlaista syheröä… mutta palvelee minua pusikossa sen antennivahvistuksen muodossa koska lanka antaa matalahkon lähtökulman kun ajan sitä inverted V asennossa … matalla… (on häviöitäkin mutta hyvä kompromissi) suuntaavuushan on juurikin sitä antennivahvistusta. Kuvio on hyvin hallussa ja kusoja syntyy… 20m lanka kohti etelää ja takakeilalla workitaan jenkit ja brassit. 
Molempia on 5w tullut…
Trapeista en näe mitään hyötyä omassa käytössäni… haluan yläbandeilla tehon horisonttiin…
Jos haluaa pallomaisen säteilykuvion niin inverted L voisi toimia kotiasennuksessa kohtuullisesti ilman trappejakin…
Jos huvittaa jututtaa enemmän laita postia omakutsu toimii
Jari, OH6TX