Kriisi- ja turvaviestintä TUVI: Digimodet ja X-toistimet

[oh7jjt]

Packet verkko päivitystä:
Eli 144.675 OH7BD-3 node, joka kuuluu hyvin laajalle (pääsee kiinni packet verkkoon pienilläkin antenneilla)
OH7JJT-10 BPQ node kokeilussa, josta voi Netti Gatewayn kautta olla yhteydessä maailmalle ja myös RMS posti serveriin
OH7JJT-8 on chat, jossa voi useita käyttäjiä olla yhtäaikaa.
Packetille pääsee terminaaliohjelmalla & TNC:lla tai Mixw, Multipsk ohjelmalla suoraan.
Myös Paxon ohjelma yhdistettynä TNC tai Soundmodem (äänikortti modeemi) toimii hyvin

Jos joku haluaa kokeilla omaa nodea. BPQ 32 (win) cfg.file
Minun (OH7JJT) BPQ asetus tiedosto ohessa
Tähän tietysi omat koolit , koordinaatit yms…portit jne

editoin tätä 21.1.2012, tässä versiossa otettu myös HF portti käyttöön packet 300 bps joka sijaitsee eri PC:ssä kuin BPQ node

LOCATOR=62.493697, 030.247416
MAPCOMMENT=1200bps Packet-Node 144.675 MHz
SIMPLE

NODESINTERVALL=30

NODECALL=OH7JJT-10
NODEALIAS=JJTGTW

IDMSG:
Network node (OH7JJT-10)

---

IDINTERVAL=30

INFOMSG:
OH7JJT’s Packet to RMS Gateway

---

PORT

ID=AXIP Link

DRIVER=BPQAXIP

QUALITY=200

MAXFRAME=4

FRACK=5000

RESPTIME=1000

RETRIES=10

PACLEN=236

MINQUAL=150

CONFIG

BROADCAST NODES

MHEARD ON

UDP 10093 ;Listens for UDP packets on this port number

MAP DUMMY chatmap.g8bpq.net UDP 10090 B ; Allows updates to the Chat Map

MAP GM8BPQ-2 gm8bpq.no-ip.com UDP 10093 B

MAP PI1APE 86.81.25.8 UDP 10093 B
MAP KJ4EWA-7 QTH.KJ4EWA.AMPR.ORG UDP 10093 B
MAP OH5RM-10 82.215.242.131 UDP 10093 B

; add MAP statements here for your other partners.

ENDPORT

/* Kommentin alku, poista jos otat WM:n käyttöön
PORT
PORTNUM=5
ID=WINMOR Port
TYPE=EXTERNAL
DLLNAME=WINMOR.dll
PROTOCOL=WINMOR
QUALITY=0
CONFIG ; Driver-Specific Configuration
ADDR 192.168.0.102 8510 PTT RTS PATH C:\RMS Express\Winmor TNC.exe
RIGCONTROL COM9 19200 PTTONLY
BUSYLOCK False
CWID True
BW 1600
DRIVELEVEL 100
MODE AUTO
ENDPORT
*/ Kommentin loppu, poista jos otat WM:n käyttöön
;

;/*

PORT
PORTNUM=2
ID=HF packet 3590
DRIVER=UZ7HO
CHANNEL=A
PACLEN=80

CONFIG

ADDR 192.168.0.102 8000 PATH C:\packet\SoundModem.exe
MAXSESSIONS=5
UPDATEMAP
ENDPORT

PORT
PORTNUM=4
ID=VHF Packet 144 675
TYPE=ASYNC
PROTOCOL=KISS
IOADDR=5 ; Remmber this is hex - 35 = 53 decimal
SPEED=9600
INTLEVEL=4
CHANNEL=A
QUALITY=192
MAXFRAME=2
FULLDUP=0
FRACK=10000
RESPTIME=3000
RETRIES=10
PACLEN=200
TXDELAY=500
SLOTTIME=100
PERSIST=64
DIGIFLAG=1
;
; KISSOPTIONS=ACKMODE
; KISSOPTIONS=POLLED,CHECKSUM

UNPROTO=ID
ENDPORT

;*/
;
PORT
PORTNUM=3
ID=Telnet Server
TYPE=EXTERNAL
DLLNAME=TELNET
CONFIG
CMS=1
ENDPORT

APPLICATION 1,RMS,C 3 CMS,OH7JJT-5,JJTRMS,255
APPLICATION 2,CHAT,OH7JJT-8,JJTCHA,255
APPLICATION 3,BBS,OH7JJT-6,JJTBBS,200

–
OH7JJT

[oh7jjt]

Terve

Ohjeet miten pääsee monen käyttäjän chat rinkulaan packet verkossa 2m:llä

Eli ensin oltava packet radio asema 144.675 taajuudella FM
Jos sijainti on lähellä Kiihtelysvaaraa, niin yhteys suoraan OH7JJT-8 (yleensä packet ohjelmissa connect tms komento tai terminaali ohjelmassa C OH7JJT-8)

Jos taas oma sijainti on Lähempänä Käsämää OH7BD-3 , niin ensin yhteys OH7BD-3 (yleensä packet ohjelmissa connect tms komento, terminaalissa C OH7BD-3), kun yhteys OH7BD-3:n muodostunut, sitten komento C OH7JJT-8, tämän jälkeen yhdistyy chattiin.

Komentoja chatissa

/U näyttää chatin käyttäjät
/N aseta oma nimi
/Q aseta oma QTH
/h näyttää helpin
Chatista pääsee pois /b

Ainakin Juha ja Alpo ovat jo olleet QRV

-Tommi OH7JJT

[oh7jjt]

Kokeilin packetilla AX.25 modella Airmail ohjelmaa, joka on monipuolinen ohjelma packet radioverkkoon. Airmail toimii hyvin TNC:n kanssa, samoin äänikortilla sen saa pelaamaan AGW enginen kanssa. Tässä ohjelmassa on sisäinen BBS, samoin Airmailissa on POP3 ja SMTP palvelin, joten se toimii Outlookin tms. sähköpostiohjelman kanssa. Jos asiasta on kiinnostuneita, niin ryhdyn tänne pikkuhiljaa kokoamaan ohjeita, kuvakaappauksia asetuksista. Ohjelma on ladattavissa netistä: siriuscyber.net/airmail/down.htm

-Tommi OH7JJT

[oh7jjt]

Airmailin lisäksi tarvitaan Soundmodem ja AM-PE ohjelmat äänikorttipackettia varten

Soundmodemin saa uz7ho.org.ua/packetradio.htm

AM-PE qsl.net/mararc/ampe.htm

Kuvassa Airmaililla yhteys OH7BD-3 nodeen

[OH7HJ]

Kiitos ohjeista, Tommi, hieno juttu että opastat! Seuraavassa etsintä- tms. tilanteessa tai harjoituksessakin ollaan taas valmiimpia…!

[OH7HJ]

TURVA7:OH7BD-6 Arton 6m/2m Thenet-pakettinodea kokeiltiin aluksi Juhan OH7HJ kotona. Se workki kahdella bandilla, 2 m ja 6 m, nopeus 1k2, mode FM. Tehot olivat 10 W, antennit 2 metrillä 7-el jagi ja 6 metrillä 4-el jagi, suunta itään Ylyä, Joensuuta ja Tommin 2 m pakettiasemaa OH7JJT-10 kohden.

Antennit olivat tässä ekassa koejärjestelyssä matalalla, vain muutaman metrin katon yläpuolella. 2 m kantama yltää minulta vain katkonaisesti suoraan Tommille. Kahden bandin koejärjestely on toteutettu yksinkertaisesti kytkemällä node-tnc rinnan sekä 2 m rigiin, että 6 m rigiin, jotka ovat wanhat SV-1300 ja IC-706.

Lopullisessa sijoituspaikassa, Arton OH7BD mastossa, on tälle 6 m nodelle jo laitettu stakattu horisontaalinen tupladipoliantenni valmiiksi, peräti 25 m korkeudelle maasta. 2 metrillä OH7BD-6:lle on tarkoitus saada kuso 144.675 MHz noden OH7BD-3 kautta, kunhan kaapeliyhteys tai gateway saadaan toimimaan.

Arton OH7BD hamssiasema on neljältä suunnalta järvien ympäröimä, mikä parantaa kantamaa. Odotuksena on, että tähän 6m nodeen saisi syntymään kohtalaisen, tekstisanomien välittämiseen riittävän 1k2 yhteyden tilapäisillä turva-antenneilla, kuten dipolilla tai pienellä jagilla, Nurmesta ja Kiteetä myöten. Jos myös vasta-asemalla on hyvä 6 m suunta-antenni korkeassa mastossa, niin tällaisen 6 m noden kantama 25 m mastosta toivottavasti yltää turvayhteyteen jopa OH-viitosiin asti.

Maakuntakusoihin sopivat hamssibandit

6 m kantaa vaakapolarisaatiossa VHF-bandeistamme parhaiten metsien ja mäkienkin yli, ja se on myös hyvin kelivarma bandi, joka on maakuntakusoihin käytännössä aina auki. Vain satunnaiset Es- ja aurorakelit nostavat ajoittaisia häiriöitä, mutta niidenkin lomasta löytyy aina vapaita jaksoja. 10 m bandi käyttäytyy samaan tapaan, ja se on yhtä käyttökelpoinen maakuntayhteyksiin, etenkin niillä hamssiasemilla, joilla on kympin jagi mastossa.

Perinteisillä HF-alabandeilla, kuten 40 m, 80 m ja 160 m, täydennetään verkkoa tilanteen vaatiessa. HF:n käyttö tietenkin vaatii kelivaihteluiden johdosta asemille osaavat operaattorit, joten alabandien käyttö sanomien välittämiseen sopii käytännössä vain jatkuvasti miehitetyille hamssiasemille. Harjoituksissa on havaittu myös, että voimakaasti lisääntyneet sähkö-, digitaali- ja kodinkonehäiriöt rajoittavat HF-yhteyksien käytön asutuskeskusten ulkopuolelle.

Kaupunkiympäristö on myös 10 metrillä, 6 metrillä ja vielä 2 metrilläkin haittaavan häiriöinen, mutta kun nodeantenneille löytyy paikka riittävän korkealta kaupunkikeskustojen ulkopuolella haja-asutusalueilla olevilta hamssiasemilta, niin häiriöistä päästään eroon. Lähiyhteyksiin esim. 6m/2m turvanodeaseman ja läheisen kuntakeskuksen pelastusaseman välille on äskettäin kokeiltu hamssiporukalla pitkän matkan WLAN-reitittimiä. Weelanin kantamakokeilujen tuloksia löytyy säikeestä Pitkän matkan WLAN-yhteyskokeiluja - Long Distance WLAN

Vaatimuksena laaja kantama

Tällainen pitkien maakuntayhteyksien 2 m, 6 m ja mahdollisesti 10 m hamssibandien varaverkko on sopiva yksinkertaisen tekstimuotoisen hätäliikenteen välittämiseen sähkökatkosten tai luonnonkatastrofien aiheuttamissa yhteyskatkostilanteissa, joissa hamssiasemat kykenevät toimimaan pienen tehonkulutuksensa ansiosta useita vuorokausia akkuvarmistuksen voimalla.

Myrskytuhojen aiheuttamien yhteyskatkosten sijaintia ja laajuutta on mahdotonta etukäteen ennustaa, joten varaverkon asemien kantaman ja peiton maakuntaan on oltava mahdollisimman laajat. Missä tahansa sijaitsevalta yhteyskatkosalueelta on oltava mahdollista saada tilapäisantennein 12 V akulla workkien sanomayhteys lähimmän varaverkon aseman kautta maailmalle. Pakettimodellahan jokainen miehittämätönkin asema kykenee välittämään liikennettä joko digipiitterinä, nodena tai gatewaynä.

Riittävän pitkä kantama ja peittoalue maakuntaan hamssirigeillä ja -antenneilla siis onnistuu. Kantaman sijaan rajana on nopeus. 1k2 nopeammat yhteydet eivät valitettavasti toteudu hamssirigeillä yhtaikaa pitkän kantaman ja laajan maakuntapeiton kanssa. Tyttökalenterit, elävät kuvat, ja muun multimedian joutuu toimittamaan laajakaistaisen internetin kautta, silloin kun se vielä toimii.

50 MHz yhteyskoepäivityksiä:

10.10: Kokeiltiin varten Tommin kanssa, 6 m QSO kulkee sinkulla S7 välillä Kiihtelys-Käsämä 15 watilla 1k2 paketilla. Antenneina olivat Käsämässä 4-el jagi n. 7 m korkeudessa, ja Kiihtelyksessä jagi kyljittäin.

16.10: Yhteyskokeilu 50.650 MHz 1k2 Enon Kolvananuuro - Käsämä, vaikean usean vaaran maastoprofiilin läpi matalilla 4-el jageilla, korkeuksilla 5 m ja 7 m maasta. Havainto: 6 m pakettikuso onnistui 4 watilla. Aikaisemmissa 2 m APRS-digikokeiluissa tämä yhteysväli on havaittu vaikeaksi myös korkeaan mastoon.

17.10. Node OH7BD-6 on otettu pois koekäytöstä, ja saa paikan Arton mastosta, kunhan ehdimme asentamaan TNC ja rigin. 50.650 MHz tai muulle sovitulle kanavalle voin laittaa kokeilua varten oman 1k2 TNC3S X-netnodeni OH7HJ-3.

07.12. 6 m node OH7BD-6 on toiminnassa Arton maston vaakadipolikaksikkoon kytkettynä taajuudella 50.625 MHz, 1k2 FM-paketilla, teholla 5 W. Nodea ei olla saatu workkimaan RS232-lankayhteyden kautta 2 m noden OH7BD-2 kanssa, joten se on vielä erillään muusta pakettiverkosta. Kukahan vielä hallitsisi node-tnc lankayhteyksien salat ja ongelmat…? Lisäys: Ratkesi. Node-TNC:t saa keskustelemaan keskenään crosslink-modessa RS232-lankayhteyttä pitkin, kun niiden SIO-piirin pinnin 23 nostaa +5 volttiin.

08.01.14. Artolla workkii uusi BPQ-gateway OH7BD-10 raspitietsikkaan asennettuna, hienoa! BPQ-gatewayn myötä poistui tarve lankayhteyteen TNC välillä, ja samalla syntyi uusi yhteys netin kautta Arton nodelle. Radioportit nodella 10KASA:OH7BD-10 ovat nyt 144.675 MHz 9k6 ja 50.625 MHz 1k2 pakettiradioilla. Kiitos Tommille BPQ:n asennusavusta!

08.01. Kuuluvuuskokeilu 50.625 MHz Jarno OH7EBY, Vieki - OH7BD-10 Käsämä, 4-el lähes ympärisäteilevä dipolimatto 1k2 nodeantennina 25 m korkeudessa, 10 W, ja OH7HJ Käsämä, 4-el jagi 7 m korkeudessa, 10 W. Arton 6 m pakettiasema korkeine dipolimattoineen kuului Jarnolle S8. Juhan matala 4-el jagi tuli S4, kumpikin samoilla 10 W tehoilla. Havainto: Arton 4-el dipolimatto kuului selvästi voimakkaammin, korkeuttaan vastaavasti. Uusi nodeantenni siis näyttäisi tämän kokeilun perusteella workkivan vastaavan tehoista matalampaa paremmin, kuten kuuluukin. Kiitos raportista, Jarno!

Linkkejä:

144 MHz ultrakevyen 10-el ‘lentokvakin’ sekä nodeantenniksi sopivan leveäkeilaisen 8-el ‘luurankokvadin’ rakennusohjeet, guns.connect.fi/innoplaza/juttu/ … index.html

Varaverkko, APRS ja WLAN maanpuolustusnetin hamssisäikeessä: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … post-97558

Esimerkki pelastuspalvelun kenttätietojärjestelmästä, Matti Pyykkönen: aloita.com/aloita/tiki-index.php … +Tekniikka

Aircraft Scatter - 6 m aerial comparison: viewtopic.php?f=21&t=295&p=1783#p1783

T: - Juha -

[OH7HJ]

Pystytin pihalle ja testasin jouluviikolla tehdyn 6 m nodeantennin, joka on 4-el vaakadipolimatto. Samanlainen kuin 2m OH7BD-3-noden dipolimatto, mutta 50 MHz:lle tehtynä tämä antenni on mitoiltaan noin kolminkertainen, eli kokonaiskorkeudeltaan peräti 6m.

Tehonjakajat on toteutettu tavallisella 50 ohmin koaksiaalilla RG58, joilla syötetään kaikkia neljää dipolia samassa vaiheessa. Periaatteellinen vahvistus on horisontin suuntaan nelinkertainen yhteen dipoliin verrattuna, eli 6 dBd. Käytännön vahvistus jää yleensä kaikilla antenneilla vähän pienemmäksi, joten tämän antennin todellinen geini lienee noin 5 dBd. Suuntakuvioltaan vastaa dipolia, eli kuulee lähes ympärisäteilevänä, lukuunottamatta täsmälleen dipolien päiden suuntaa.

Havainnot testistä pihalla: Laajakaistainen, SWR alle 1,2 koko bandilla 50 - 54 MHz. Mitattu matalalla, joten voi tietysti muuttua mastoon nostettaessa. Vastaanotossa kopitti Sekeen TVtä peräti S8. Kun antennin kaatoi lappeelleen, putosi S0. Suuntakuvio ja vahvistus siis näyttävät olevan myös kunnossa. Asennetaan ylös, kun ehditään, ja kelit sallivat!

6 m dipolimatto asennettu

29.12.2013 päivitys: Saatiin tänään asennettua iso dipolimatto Arton mastoon! Tuli noin 25 m korkeuteen ristikkomaston kylkeen, päät suunnilleen itä-länsisuuntaan, kuten edellisessä 2-elementtisessäkin oli. Pääsäteilysuunta on siis maakuntamme karttamuodon mukaisesti P-E, mutta on lähes ympärisäteilevä, päiden suuntaa lukuunottamatta. Koekusoihin ja kuuluvuuskokeisiin päästäneen lähipäivinä.

03.01.2013: Jarno OH7EBY antoi uudelle 6m nodelle OH7BD-10 signaalinvoimakkuusraportin S7 Pielisen takaa, mikä on riittävä voimakkuus 10 W lähetystehoilla. Heti asennuksen jälkeen Arto mittasi dipolimaton SWR:n olevan 1,5 … 1,8. Tämä on huomattavasti korkeampi kuin ennen asennusta lähellä maan pintaa mitattu 1,1. Syynä SWR nousemiseen voi olla joka liitosvaurio koaksiaalitehonjakajassa - siinähän on kaikkiaan 14 koaksinpään liitosta - tai dipolien syöttöimpedanssin kasvu nostettaessa se maan pinnasta vapaaseen tilaan maston nokkaan. Jos kyseessä on tehonjakajan vaurio, niin korjaus on tarpeen, mutta jos impedanssimuutos johtuu antennin korkeudesta, niin sitä ei ole tarvetta korjata. Mahdollisen vian syy yritetään selvittää mittauksin antennianalysaattoreilla, ja kuunteluhavainnoin.

08.01.2014 vertailumittaus: Kuuluvuuskokeilu 50.625 MHz Jarno OH7EBY, Vieki - OH7BD-10 Käsämä, 4-el lähes ympärisäteilevä dipolimatto 1k2 nodeantennina 25 m korkeudessa, 10 W, ja OH7HJ Käsämä, 4-el jagi 7 m korkeudessa, 10 W. Arton 6 m pakettiasema korkeine dipolimattoineen kuului Jarnolle S8. Juhan matala 4-el jagi tuli S4, kumpikin samoilla 10 W tehoilla. Havainto: Arton 4-el dipolimatto kuului selvästi voimakkaammin, korkeuttaan vastaavasti. Uusi nodeantenni siis näyttäisi tämän kokeilun perusteella workkivan vastaavan tehoista matalampaa paremmin, kuten kuuluukin, SWR-mittausten aiheuttamasta huolestumisesta huolimatta. Kiitos raportista, Jarno! Arton uusi 6 m node on nyt äänessä 50,625 MHz 1k2 paketilla koolilla OH7BD-10. Sille on tarkoitus saada pääsy BPQ-gatewayn kautta myös netistä selaimella tai BPQTerm-ohjelmalla.

T: -Juha -

[oh7bd]

Kiitos Juhalle -7hj antennin asennuksesta!
Paketilla QRV:
50,625 MHz
AX.25 1200 b/s
PWR ~ 10W

Laitan ensi viikolla cross band -nodeksi 2m <-> 6m.

73 Arto oh7bd

[OH7HJ]

Olen seuraillut päivittäin pakettiverkkoamme, ja se on toiminut luotettavasti, kolmenkin syysmyrskyn sähkökatkojen yli. Vaikka se on osoittautunut varmatoimiseksi, niin parannusta on toivottu sen sekavan nimistön ja radioporttien numeroinnin selkeyttämiseksi.

Miten sitten nimettäisiin varaverkon erilliset asemat niin, että ne erottuisivat lukuisista muista maailmanlaajuisen pakettiverkon asemista, ja kertoisivat aseman sijainnin ja tarkoituksen?

Tässä asemien nimeämisehdotus, harkittavaksi erikoisesti pakettiverkkomme nykyisille ja tuleville nodeoperaattorihamsseille.

“Mitkä näistä ovat turvaviestintäasemia?”

Ensimmäinen kysymys pakettiverkkoon tutustuvalta hamssilta, tai viranomaiselta, koskee yleensä asemiemme tunnistamista. Tällä hetkellä turvaverkkomme asemalista on todellakin sekava, koska varveasemamme piileskelevät erilaisilla nimillä kansainvälisten asemien seassa. Esimerkki tämänhetkisestä pakettiverkon automaattisesti päivittyvästä asemalistasta Tommin nodelta RASPB:

RASPB:OH7JJT-10} Nodes
BBSBPQ:VE2PKT-7 CKKBPQ:K1CKK-12 CKKCHT:K1CKK-2 CKKRMS:K1CKK-10
CLTBBS:W4BFB-9 CLTCHT:W4BFB-2 CLTRC:W4BFB-10 GAFFSC:KB4HJQ-7
GWMI:IR2UFV-7 IN105:N9LYA-7 JJTCHA:OH7JJT-8 JOABPQ:N4JOA-3
LINBBS:OH7JJT-6 LINPKT:VE2PKT-3 LINRMS:OH7JJT-5 PMOCHT:N9PMO-11
RCWBPQ:N1RCW-12 RCWRMS:N1RCW-10 RKYRVR:KF4LLF-7 RMCHAT:OH5RM-8
RMGTW:OH5RM-10 RMRMS:OH5RM-5 RMSPKT:VE2PKT-10 UFVBPQ:IR2UFV-1
UGVNC:KF4LLF-3

Viime tapaamisessamme keskusteltiin sanomaverkon listassa näkyvien asemanimien eli nodealiasten selkeyttämisestä siten, että niistä näkyisi sekä bandi tai palvelu, että sijainti, ja että ne erottuisivat sekaisesta listasta omana verkkonaan. Nodealiaksessa on tilaa vain kuuden merkin nimelle.

Turvaviestintäasemat erottuvat numeroalkuisina

Ehdotusten mukaan palvelut, kuten BPQ-gatewayt, postilaatikot, winlinkit, chatit, APRS-igatet ym. saisivat etunumeron ‘1’ tai ‘11’, jolloin ne järjestyvät luontevasti nodelistan alkuun.

Pakettinoden aliasnimeen taas tulisi ensin bandia kuvaava numero, esim. 2=2 m, 6=6 m, 7=70 cm, 10=10 m, tai nopeilla nodeilla nopeutta kuvaava 9=9600 b/s.

Numeron jälkeen tulisi neuvova lyhennys joko paikkakunnan nimestä, tai radiotiestä, tai palvelusta. Samoja numeroita olisi selkeintä käyttää myös asemakoolien perässä oleviin SSID-numeroihin, milloin tämä on mahdollista.

Keskeiset 1VARVE ja 1POSTI

Yhdelle pakettichateistämme voisi antaa neuvovan asemaniminimen ‘1VARVE’, joka ohjaa ensikertalaisen turvaverkon käyttäjän yhteenliitettyyn kaikkien turvaviestintäasemien pakettizättiin.

1VARVE-chatissa uusi viestittäjä pääsee heti yhteyteen muihin turvaverkon asemien käyttäjiin, ja saa neuvoja kaikkiin yhteysongelmiinsa päivystäviltä operaattoreiltamme Tommilta ja Joukolta.

Turvaverkkomme keskeinen sanomaliikenteen postilaatikko, nykyiseltä nimeltään LINBBS:OH7JJT-6, saisi vastaavasti helppotajuisemman nimen ‘1POSTI’. Tämän kauttahan kulkee varaverkkomme sanomaliikenne maailmalle sähköpostien muodossa.

Hajanaiset asemat yhteen

Numeroalkuisiksi nimettyinä tähän asti sikinsokin sirotellut turvaviestintäasemamme järjestyvät asemalistan alkuun yhdeksi kokonaisuudeksi, josta varven uudenkin käyttäjän on aikaisempaa selkeämpi valita oikea paikkakunta ja radioyhteys tai palvelu.

Esimerkiksi nykyiset asemamme löytyisivät numeroalkuisilla nimillään asemalistan alusta seuraavanlaisesti, Arton, Joukon, Jukka-Pekan, Riston ja Unton asemat mukaanlukien:

1KIIHT:OH7JJT-10} Nodes
1POSTI:OH7JJT-6 1VARVE:OH7JJT-8 1KOUVO:OH5RM-10 1KOCHA:OH5RM-8
2JOE:OH7JG-2 2KASAM:OH7BD-2 2POLVI:OH7GWM-2 2VIINI:OH7EG-2
3KIRMS:OH7JJT-5 3KORMS:OH5RM-5 6KASAM:OH7BD-6 9KASAM:OH7BD-9
9KIIHT:OH7JJT-9 BBSBPQ:VE2PKT-7 CKKBPQ:K1CKK-12 CKKCHT:K1CKK-2
CKKRMS:K1CKK-10 CLTBBS:W4BFB-9 CLTCHT:W4BFB-2 CLTRC:W4BFB-10
GAFFSC:KB4HJQ-7 GWMI:IR2UFV-7 IN105:N9LYA-7 JOABPQ:N4JOA-3
LINPKT:VE2PKT-3 PMOCHT:N9PMO-11 RCWBPQ:N1RCW-12 RCWRMS:N1RCW-10
RKYRVR:KF4LLF-7 RMSPKT:VE2PKT-10 UFVBPQ:IR2UFV-1 UGVNC:KF4LLF-3

Nimien tarkoitus on neuvoa turvaverkkoa käyttävää ensikertalaista. Nyt voimme vastata uuden käyttäjän kysymykseen asemien tunnistamisesta: “Numeroalkuiset ovat turva-asemiamme.”

Portit bandien mukaan

Yhteydet netin tai radioiden kautta valitaan gatewayna toimivien, yleensä akkuvarmistettuun raspitietsikkaan asennettujen BPQ-kotinodejen porttinumeroiden mukaan. Nykyisellään porttinumeroinnit ovat kovin sekavat, mikä tekee verkon käyttäjien kouluttamisen varsin hankalaksi.

Jotta käyttäjä osaisi helposti käyttää oikeita portteja, niin selkeämpää on tehdä BPQ-gatewayn radioporttien numerointi bandien mukaan: 2 = 2 m, 6 = 6 m, 7 = 70 cm, 10 = 10 m.

Loput numerot jäävät bandeista riippumattomille palveluille tai erikoisille nopeuksille, esim. internetti = 1 tai 0, ja 9600 b/s = 9. Porttinumerointiehdotus:

1 Internetti eli AXIP Link
2 Radioportti 2 metrille 1k2
3 Winmor, RMS ym. HF-portit
4 Telnet
5 Pitkän matkan WLAN
6 Radioportti 6 metrille 1k2 tai 9k6
7 Radioportti 70 cm:lle 1k2
8 Radioportti 2 m tai 70 cm 9k6
9 Radioportti 2 m tai 6 m 9k6
10 Radioportti 10 metrille 1k2 tai 9k6

T: - Juha -

[OH7HJ]

Nyt ensikertalaisillakin varven käyttäjillä on toiminto, jolla pääsee verkon käytön alkuun ilman aikaisempaa kokemusta. Sitä voi verrata ‘paniikkinappulaan’, jota klikataan silloin, kun ei tiedä miten ja mihin ottaisi ensi yhteyden, tai kutsukanavaan, ikäänkuin turvaviestintäverkon vastine 3699:lle.

Pitkän matkan turvaviestintäverkkoomme (TUVI) saatiin eilen erikoisesti kriisiviestintätarpeisiin tehty toiminto, ‘turvachatti’. Se toimii ‘tekstiripiitterinä’, joka välittää turvaverkossamme netistä tutun chatin tapaan tekstiviestejä kaikilta kaikille. Turvaviestintäverkon bandiaktiivit ja ylläpitäjät käyttävät tätä OH-chattia päivystys- ja kutsukanavan tapaan kokoontumiseen ja päivittäiseen keskinäiseen kusoiluun.

Nämä ensimmäiset kaksi yhteyttä ‘turvaripiitteriin’ laittoivat workkimaan Jouko OH5RM ja Tommi OH7JJT, turvaverkon keskeisimpiä yhteyssolmuja LinBPQ-softalla kotiasemillaan hoitaville akkuvarmistetuille Raspberry-tietsikoilleen. Ne näkyvät aliaksilla 1VARVE ja 1CHAT sanomaverkon asemalistassa:

10KASA:OH7BD-10 1CHAT:OH5RM-14 1KIBBS:OH7JJT-6 1KIIHT:OH7JJT-10 1KIRMS:OH7JJT-5 1KOBBS:OH5RM-6 1KORMS:OH5RM-5 1KOUVO:OH5RM-10 1VARVE:OH7JJT-14 2LIPER:OH7HJ-2 2VIINI:OH7EG-2 VTTS:OH5Z-7

Yhteys otetaan kumpaan tahansa tavanomaisesti, esim. ‘C 1VARVE’, kuten muihinkin pakettiverkon asemiin. Kumpikin ‘turvachatti’ on kytketty yhteen, pakettiverkon suomihamssien OH-chatin kautta, joten Jouko ja Tommi varmistavat näin toisensa tietsikan toimintahäiriön varalta. Lisäksi turvachatistä pääsee kytkeytymään edelleen maailmanlaajuisen pakettiverkon G8BPQ-chattiin.

Tnx John G8BPQ

Turvaripiitteri syntyi nopeasti. Pyydettäessä tällaista emergency-toimintoa John Wiseman:ilta, G8BPQ, hän nopeasti koodasi sellaisen kehittämäänsä LinBPQ-gatewaysoftaan, jonka Jouko ja Tommi saivat käyttöönsä jo seuraavana päivänä.

Uusi ‘paniikkitoiminto’ helpottaa erikoisesti tottumattomien väliaikaisoperaattorien koulutusta verkon käyttöön. Siis juuri sellaisissa tilanteissa, joissa yhteyskatkosten aikana onnopeasti saatava varaverkkoon täysin tottumattomia ihmisiä viestittäjiksi.

Kun muuten outojen asemien listasta löytyy tutulta vaikuttava lyhenne ‘1VARVE’ tai ‘1CHAT’, niin ensikertalainen operaattori osaa ottaa jompaankumpaan yhteyden, saadakseen siellä olevilta OH-hamssilta hyvän opastuksen verkon käyttöön.

Hamssiverkkoon netin kautta

BPQTermTCP on yksinkertainen pääteohjelma sanomaverkon workkimiseen netin kautta. Ohjelma ei tarvitse asennusta, vaan se toimii suoraan kansiosta, johon se on laitettu. Netin kautta tarvitaan käyttäjätunnus, jollaisen saa Tommilta tai Joukolta. Täältä BPQTermTCP-softa löytyy: dl.dropboxusercontent.com/u/321 … ermTCP.exe

Jos pääteohjelmaa ei voi asentaa, tai sen kanssa on muita ongelmia, niin on toinenkin tapa päästä verkkoon netin kautta. Se tapahtuu surffaamalla verkkoon tavallisella nettiselaimella. Tähänkin tarvitaan käyttäjätunnus, kuten yleensä netin kautta liityttäessä. Samat tunnukset käyvät sekä BPQTerm:illä, että selaimella netin kautta verkkoa workittaessa.

Nettiselaimella pääsee Tommin tai Joukon gateway:ille näillä URL-osoitteilla:
oh7jjt.no-ip.org:2222/Node/Terminal.html
oh5rm.no-ip.org:8080/Node/Terminal.html

Linkkejä

Artikkelit maanpuolustusnetin foorummilla kokemuksista vapaaehtoisesti rakennetusta kokeellisesta turvaverkosta: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-103275

Maailmanlaajuisessa pakettiverkossa, johon Suomen hamssien turvaviestintäverkkommekin on yhteydessä, on tällä hetkellä 186 toimivaa nettiin kytkettyä BPQ-nodea tai gatewayta, joista neljä täällä Suomessa. Ainoastaan radioteitse workittavia nodeasemia on huomattavasti tiheämmässä. Tässä kartta, jolla näkyvät ainoastaan pakettiverkon nettiin kytketyt BPQ-gatewayt: nodemap.g8bpq.net:81/

T: - Juha -

[OH7HJ]

“Viestiyhteydet eivät toimineet”, on aivan liian usein kuultu palaute sekä katastrofiharjoituksista, että käytännön myrskytuhoista. Kun pitkäaikainen sähkökatko on hiljentänyt puhelin- ja dataverkot, niin sekä myrskytuhoalueen pelastuslaitokset, että asukkaat ovat pahimmissa tilanteissa jääneet ilman korjaus-, raivaus- ja pelastustyön järjestämiseen välttämättömiä toimivia viestiyhteyksiä. Kuten tunnettua, pelastustoimen, viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen viestiverkkojen yhdistämiseen ei ole ollut käytettävissä sen enempää tekniikkaa, kuin halukkaitakaan. Ainakaan ennenkuin nyt.

Liityntälaite LILA:n kehittäjät vierailivat pitämässä laitteesta oppitunnit MPK:n ja radioamatöörien P-K:n varaverkkoryhmän viestiharjoituksessa Ylämyllyllä 21.-22.2.2014. Oma-aloitteisesti kehitetty LILA on aivan tavallisista tietsikkaosista ja linuksin yleisistä viestintäsoftista koottu liityntälaite, joka osaa lähes itsestään muodostaa ja yhdistää sekä data-, että puheviestiverkkoja.

Laite voi yhdistää paitsi katastrofiviestinnän varaviestiverkot, myös maanpuolustuksen ja reserviläisjärjestöjen, pelastustoimen, hallintoviranomaisten, kuntakeskusten, ensiavun, SPR:n ja muiden vapaaehtoisyhdistysten, ja yleensä kaikkien kriisitilanteissa yhteistoimintaa edellyttävien tahojen viestiverkot. LILA-laitteiden käyttöä ei tarvitse tietenkään rajoittaa pelkkään kriisi- tai harjoitusviestintään, koska ne toimivat myös tavallisessa arkipäiväisessä yhteydenpidossa.

Viestikeskus konfiguroi itsensä

LILA:n sieluna ovat Tomin OH1GEO kirjoittamat skriptin, jotka asentavat järjestelmän toimintavalmiiksi compact flash -muistikortilta. Vain muutamaan kysymykseen vastaamalla se myös automaattisesti konfiguroi sekä tietsikan, että sen liitäntäkortit, viestiyhteydet, ja yhteyksien kautta liitetyt muut LILAt toimiviksi viestiverkoiksi. Komennot ovat kansainvälistä käyttöä ajatellen englanninkieliset.

‘Konffausrobottinsa’ avulla kukin LILA tunnistaa siihen liitetyt viestilaitteet ja viestintätavat aina lankapuhelimista tietsikoihin, ja kuituyhteyksistä WiFi-linkkeihin, ja osaa myös automaattisesti konffata ne käyttöön. Työläiden laitteistokokoonpano- tietoverkkokonfigurointien kanssa päivätolkulla puurtaneille LILA-esitys näytti aivan siltä, kuin apuna olisi ollut lampun henki…!

Esitellyt kaksi laitetta olivat isot LILA:t, kytkettyinä toisiinsa puhelin- ja LAN-yhteyksiä välittämään. Puhelimiksi kävivät sekä lanka-, että IP-puhelimet, joita LILA:n Debian-linuksissa toimiva asterisk-puhelinkeskus yhdisti verkossa, jonka Tomin konffauskripti oli automaattisesti muodostanut. Äänikortinkin kautta sai puheluyhteyden. Kaikkia niitä puhelin- tai jopa puheradioyhteyksiä voi käyttää, joille on saatavissa tietsikan PCI- ym. yleisiä liitäntäkortteja, ja linuksin viestintäohjelmia.

Yleiset linuxin viestintäsoftat

Hamssien viestintäohjelmia on tietenkin saatavissa paljon linuksiin. Varaverkkomme kannalta näistä yksi kiinnostava on LinBPQ, joka jo nykyisessä pienessä kokeilu-VARVE:ssamme onnistuneesti yhdistää erilaisia yleisistä verkoista riippumattomia datayhteyksiä, kuten winlink, AX25-pakettiverkko, ja APRS-paikkatetoverkko.

Näitä varten LILA:aan asennetaan COM-portteja tarpeeksi kaikille TNC:ille tai radiomodeemeille, joiden kautta paikalliset paketti- ja APRS-verkot kytkeytyvät osaksi LILA-laitteiden isoa verkkoa.

LILA:t muodostavat automaattisesti neljä tietoverkkoa, joista kaksi on tavallisia LAN:eja, toinen haluttaessa internetyhteydellä, ja yksi WLAN paikallisliityntöihin ja/tai WLAN-linkiksi. Näissä kulkee jokseenkin kaikki se, mitä tietoverkoissa on totuttu tietsikoillamme workkimaan, tärkeimpinä yleensä sähköpostit. Automaattisina viestikeskuksina toimivien LILA-laitteiden välisen yhteyksien katketessa laitteet osaavat itse vaihtaa varayhteyteen, jos sellainen on olemassa.

Oman LILA:n voi rakentaa

Koska LILA on tehty yksityisen kehittäjäryhmän voimin, yleisistä ja edullisista osista ja softista, se on hyvin kokeilijaystävällinen. Tällä hetkellä nopein tapa lähteä kokeilemaan LILA:a onkin rakentaa sellainen itse. Tietsikaksi käy tavallinen koti-PC, jossa tarpeeksi korttipaikkoja. Koska LILA käyttää tekstipohjaista debianlinuksia, se on varsin varmatoiminen, eikä vaadi kummoista suorituskykyä tietsikalta. LILA pyörii tavallisissa vaatimattomissa peruspentiumeissa, jotka yleensä mielletään SER-roskistavaraksi. Kovalevyäkään ei tarvita, jollei sitten käytä koneella sähköpostiserveriä, tms. varastotilaa tarvitsevaa palvelua.

Laiteliityntöjä lisätään oman tarpeen mukaan tavallisina tietsikan kortteina, tai USB-palikoina tms. Erikoisemmat liityntäkortit ovat vähemmän yleistä tavaraa, joten niitä voi joutua ostamaan. CF-kortinlukija tarvitaan PCI-väylään käyttistä varten. LILA:n käyttissielua CF-muistikortilla voi kysyä Tomilta OH1GEO, Tomi.Viikari ät kopteri.net, samoin hankintavihjeitä korteista ja osista. Res-LILA:n CF-kortiksi sopii pienin saatavissa oleva, esim. Kingston 4G (CF/4GB), joka maksaa noin kympin. Sähkökatkon kestoa vaadittaessa PC:n osista koottu iso LILA sopii niille viestiasemille, joilla on oma varavoima. Generaattorin käynnistysviiveen ajaksi sen voi varmistaa UPS:illa.

Jos varavoimaa ei ole, niin pitkää sähkökatkoa varmistamaan on Tomilla kehitteillä kenttäkelpoinen 12 voltilla toimiva Raspberry-tietsikalla eli ‘piirakalla’ toimiva pikku-LILA. Näitä edullisia pikkutietsikoitahan on jo hamssiverkon VARVE-operaattoreillamme ennestään LinBPQ-asemina, joten koti-LILA:n saa periaatteessa aikaiseksi päivittämällä oman ‘raspinsa’. Litäntämahdollisuuksia on tietenkin vähemmän, mutta onneksi viestilaiteliitäntöjä ei kenttä- ja kotikäytössä kovin useita tarvita.

Linkit

Artikkeli on myös maanpuolustusnetin hamssisäikeessä: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-106647

Video, jossa osia LILA-oppitunneista: “2014-02-22 MPK - Koulutustapahtuma Ylyllä”, youtube.com/watch?v=WcS-t9vxeAs

Pohjois-Karjalan koulutus ja tukiyksikkö / MPK: facebook.com/pohjoisarjalankotumpk

Varaverkkoryhmän viestiharjoituksen LILA-esitelmästä on valokuvia seuraavissa viesteissä alla.

T: - Juha -

[OH7HJ]

Toinen erä kuvia on harjoituksen LILA-esitelmästä ja isosta sekä pienestä LILA:sta.

[OH7HJ]

Kolmas kuvasarja LILA:n kokoonpanosta, käyttiksestä ja oppitunnin pitäjistä.

[OH7HJ]

50 MHz kanavajako on vielä uutta meillä, eivätkä tavallisetkaan jaksot vielä tahdo muistua mieleen, toisin kuin wanhan 2 m bandin suositut kanavat. Tässä muistin tueksi netin taajuuslistoista keräämäni kokoelma tavallisimmista 6 m jaksoista maassamme. Nämä ovat tietenkin vain suosituksia, kaikki jaksothan ovat käytettävissä, kunhan bandilla pysytään. Paikallishäiriöiden väistäminen on 6 metrillä usein tarpeen, joten tällä bandilla on hamsseilla tapana kokeilla ja sopia vasta-aseman kanssa jokin yhteinen häiriötön jakso, samaan tapaan kuin HF:llä.

Tuo 20 kHz jako FM-kanavilla näyttää aluksi kummalliselta, mutta se on oikeastaan nerokkaasti oivallettu tapa kiertää 6 m bandin ikävästi korvaan päriseviä kodinkoneiden paikallishäiriöitä. Monet voimakkaimmista häiriönlähteistä, erikoisesti TV:t ja tietsikkanäytöt, säteilevät 25 kHz harmoonisia. Tämähän on tavanomainen telkkarin juovataajuus.

Nämä ‘juovishaitarit’ leviävät ylös kympin ja kuuden metrin bandeille, sattuen usein ikävästi juuri 25 kHz kanavajaolla workkimisen kiusaksi. Sensijaan tuolla omituisella 20 kHz kanavajaolla useimmat kanavat ‘väistävät’ yleisten 25 kHz harmoonisten häiriöitä, joten workittavaksi riittävän rauhallisia kanavia löytyy helpommin!

50 MHz taajuuksia ja kanavia

51.970 RF97 Kauniainen, Espoo. Radioamatöörien toistin OH2RCH, sisään -600 kHz.
51.950 RF95 Tampere. Radioamatöörien toistin OH3RTR, sisään -600kHz.
51.850 RF85 Lapua. Radioamatöörien toistin OH6RVC, sisään -600kHz.

51.590 Radioamatöörit. FM simplex.
51.570 Radioamatöörit. FM simplex.
51.550 Radioamatöörit. FM simplex.
51.530 Radioamatöörit. FM simplex.
51.510 Radioamatöörien 6 m FM simpleksikutsukanava.
51.490 Radioamatöörit. FM simplex.
51.470 Radioamatöörit. FM simplex.
51.450 Radioamatöörit. FM simplex.
51.430 Radioamatöörit. FM simplex.
51.410 Radioamatöörit. FM simplex.

51.430 Käsämä, KP42QP. Arton OH7BD ‘Varvejuuso’, papukaijatoistin kokeilussa. FM.

50.650 Pori. Pakettiradioliikennettä OH1RBF, KP01TK 1k2 FM.
50.625 Pohjois-Karjala. Varaverkon eli VARVEn 6 m pakettiradio 1k2 -9k6 FM ja digimodet USB.
50.550 Radioamatöörien 6m FAX keskitaajuus.
50.350 Pori. OH1RCF-4.

50.200 Pohjois-Karjala. Seitosten ‘Pielisen rinkula’, FM.
50.150 Radioamatöörien 6m AFSK/SSTV.
50.150 Radioamatöörien 6 m USB keskitaajuus.
50.110 Radioamatöörien 6m DX-kutsutaajuus USB.
50.090 Radioamatöörien 6m CW-keskitaajuus.

50.067 Pirttikoski, Rovaniemi, KP36OI. Radiomajakka OH9SIX, CW.
50.033 Kouvola, KP30HV. Radiomajakka OH5SHF, CW.
50.025 Lohja, KP20DH. Radiomajakka OH2SIX, CW.
50.017 Stålsby, Ahvenanmaa, JP90XI. Radiomajakka OH0SIX, CW.
50.012 Ikaalinen, KP11QU. Radiomajakka OH1SIX, CW.

T: - Juha -

Linkki: Jokamiehen RTL820-tikkuradio ja HDSDR-softaradio, peditio.net/fmtvdx/index.php/top … html#msg54

[OH7HJ]

6m ja 2m bandien täysduplexitoistinasemaa ja 6 m pakettinodea ajatellen peittoalueet etenkin Okun Kummunmäen nokasta ovat todella vaikuttavat, ehkä saamme läänimme sittenkin turvaverkon kantamaan! Kiitoksia Akille OH7EAH kuuluvuuskarttojen laadinnasta!

Kuten kartoista näkyy, Kummunmäen rikastamo ja torni ovat todella lupaavia maakuntatoistinten pitkän kantaman asemapaikkoja, jos vain niihin saamme pääsyn…!

Kun toistimessa käytetään tehokasta ‘geiniantennia’, esim. tukiasemapiiska 144 MHz 4 x 5/8 ja 50 MHz 2 x 1/2, turvatoistimen kuuluvuusalue kasvaa etenkin 2m bandilla vielä kartan esittämää laajemmaksi, ja samalla akkuvarmistuksen kesto pitenee, koska lähetystehoa voi pienentää.

Luvat Kummunmäen turvaradioille

Okun Kummunmäen rikastamon laitehuoneeseen ei saatane pääsyä, mutta uudella toistintekniikalla ei sinne onneksi tarvitsekaan päästä. Nykyiset X-bandiripiitteririgit eivät tarvitse ollenkaan erillisiä duplexereita, eivätkä niille tasalämpöistä ympäristöä.

Täysduplexi 2m/6m puhetoistinradio, esim. FT8900, mahtuu sähkökeskus- tai laitelaatikkoon yhdessä 2m/6m turvanoden ja 2m APRS-digin kanssa. Eniten tilaa eivät enää vie radiot, vaan poweri ja akkuvarmistus.

Tarvitsemme siis ensiksi luvat sijoittaa Okun rikastamon yläkertaan radiopoksin, ja antennit katolle, sekä ottaa sähköä niille. Kuka voisi kysyä…? Keskimääräinen sähkönkulutus alle 60 W. Antennit katonharjalle, eivät hirveän isoja, max 6 m piiskoja ja/tai 3 m dipoleita. Ei ristikkomastoja. Hessu OH7NE lupautui ystävällisesti yhdeksi valvojaksi.

X-toistinradiot yhdistämään puheradioverkot

Maassamme on runsaasti sekalaisia käsi-, auto-, vene- ja kotiradiopuhelimia, jotka kylläkin toimivat myrskytuhon tms. katkaistessa sähköt, puhelin- ja tietoyhteydet, mutta joilla ei lyhyen kantaman johdosta saa yhteyttä käytännössä minnekään. X-turvatoistinverkko puhetoistimineen kykenee yhdistämään näitä lukuisia, normaalisti vailla keskinäistä yhteyttä olevia paikallisia VHF- ja UHF-radiopuhelimia yhteiseen pitkän kantaman turvaviestintäverkkoon samaan tapaan, kuin matkapuhelinverkko yhdistää yksittäiset kännykät. Nämä turvatoistimet soveltuvat erikoisen hyvin sellaisiin väestönsuojeluyhteyksiin, joita ei maassamme nykyään ole ennestään olemassa.

Turvaviestinnän puhetoistinverkon toteuttamiseen sopivia auto-, tukiasema- ja toistinradioita on tähän mennessä löytynyt neljä sellaista, joilla on sähkökatkoksen tai myrskytuhojen aiheuttamissa yhteyskatkostilanteissa vaadittavat vähimmäisominaisuudet: Kaikkiin, tai mahdollisimman moniin turvaviestintään liittyviin puheradioverkkoihin liittyminen, ja näiden erillisten verkkojen yhdistäminen turvaviestintäverkoksi.

Radioiden on toimittava tarvittaessa palolaitosten, sairaankuljetuksen, pelastuspalvelun, vesiliikenteen ja vapaaehtoisjärjestöjen omilla sekä PMR-kanavilla, kaikilla hamssien ripiittereillä, sekä yritysten VHF- ja UHF-yhteiskäyttökanavilla, sekä pystyttävä hätä- ja turvatilanteissa yhdistämään nämä tavallisesti täysin erilliset puheradioverkot yhteisen johdon alle. Tällaista toimintoa on harjoitusten ja tositilanteiden kokemusten perusteella pitkään toivottu, mutta tekniikka siihen on tullut vasta aivan viime vuosina, uusien duplekserein varustettujen monibandiradioiden myötä.

Puheradioverkkojen yhdistäminen tapahtuu releoimalla näiden liikenne keskenään kyseisten radiomallien erikoisuuden, X-banditoistimen, eli täysdupleksin avulla. Näin saadaan esimerkiksi etsintä- ja pelastustilanteissa tähän asti täysin hajanaiset radioverkot yhdistettyä saman etsintäjohdon alle, mikä tietenkin mahdollistaa etsinnän tehokkaan johdon, ja säästää monilta harmillisilta viestinnän puutteesta aiheutuvilta suuren etsijäjoukon johtamisen vaikeuksilta ja sekaannuksilta.

Pelastusasemien radiot ja tukiantennit

Paloasemille tarvitaan siis antennien laitto, eli joko koaksiaalikaapelin veto, tai asennus wanhan antennin kaapeliin palolaitoksille. Entisten antennien kaapeleita lienee muistini mukaan paikoillaan ainakin Kiteellä ja Polvijärvellä. Joensuussa ei ole ainoatakaan koaksia, vaan se pitää vetää, mikä lienee aika työläs tehtävä tiivistysten läpi. Oikeasti tehokkaita 2m / 6m tukiasemavertikaaleja ei ole vielä kaupoista löytynyt, joten ainakin maakuntatoistimien ekat vertikaalit on suunniteltu rakennettaviksi itse.

Turvaviestintäkäyttöön sopivista 2m/6m radioista on siis karsiutunut jäljelle neljä mahdollista. Sopivimmat tähän asti kokeilluista sekä pelastuslaitosten tukiasemille, että täysdupleksitoistimiin ja autoihin, ovat Yaesu FT-9800 ja Wouxun KG-UV950PL71. Liitännöiltään ja lisälaitteiltaan FT8900 sopii parhaiten yhteen jo olemassaolevien PV turvaradioiden kanssa, kun taas Wouxunin etuna on turvakäyttöön hyvin sopiva 70 MHz bandi, jota muista tämänhetkisistä toistinradioista ei löydy.

Turvaviestinnän mobileyhteyksiä varten käy autoihin sama radio, johon varusteiksi autoasennussarja ja 2m/6m autopiiska, löytyy esim. Wimolta, ja sille iso magneettijalka, että saa antennin irti talliinajoa ja pesua varten.

Linkkejä 2m/6m toistinradioihin

Yaesu FT-8900R on neljän bandin 10m/6m/2m/70cm crossbandiduplexerein varustettu radio. Kanavasetuppien pikavalintanäppäimien ansiosta nämä sopivat myös viranomaiskäyttöön. Tämä on kokeiltu ja hyväksi havaittu rigi, joka toimii myös pakkasessa. Joku tiesi, että valmistus lopetettu, mutta myyntivarastoa näkyy riittävän edelleen. Tässä ainakin yksi myyjä EU:n alueella, eli alvia eikä tullia ei tarvitse maksaa. Vastaavien radioiden ilmestyminen muilta valmistajilta on painanut hintaa alas, nyt 20.5.2014 on noin EUR 357. ebay.de/itm/171320674034?ssP … 1423.l2649

Päivitys 01.07.2014: Wimolla FT-8900 autoasennussarjan YSK-8900 kanssa yht 350.10 € + varvekäyttöön pyydä Tx:n taajuuslaajennus 99FREQ Frequency Extension, +25.00 €. wimo.de/yaesu-ft8900-fm-twinband_e.html

Päivitys 24.07.2014: Ateenalainen hamssikauppa tarjoaa valmiiksi laajennettua FT8900 postikuluineen n. 365 €, DTMF-mikillä. YAESU FT-8900R, DTMF MIC-FREE YSK, 4-Band 50 WATT V-U-29-50MHz,UNBLOCKED TX & RX, cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?Vie … ink:top:de

Wouxun KG-UV950P Quad Band Cross Base Mobile Car Two Way Radio Repeater 50W. Nappulatekniikka sopii erikoisesti hamssikäyttöön. Edelliseen lisänä tässä on myös LA-bandi. Tästä ei ole vielä käyttökokemuksia. ebay.de/itm/400601857119?ssP … 1423.l2649

TYT TH-9800 on myös neljän bandin rigi, mutta tämän bandiripiitteritoiminnon olemassaoloa ei vielä saatu varmistettua. On kuitenkin halpa, eikä Englannista tule alvia eikä tullia. Tässä on 50 MHz bandia kavennettu, mutta vastaavasti siihen on lisätty LA-bandi. ebay.de/itm/261409862631?ssP … 1423.l2649

Päivitys 29.9.2014: Uusi 4 bandin toistinrigimerkki Euron on ilmestynyt. Ulkonäöltään näyttää TYTin tapaan Yaesun kopiolta. Tässä näkyy olevan laajemmat kympin ja 6m bandit kuin aikaisemmissa, ja hinta halvimpien luokkaa, 299 €. Ebay-linkin kauppias Norbert DD2RE kertoi, että postikulut Suomeen ovat 19 e. Optiona ohjelmointikaapeli + softa, myös 19 e. Tästäkään ei vielä käyttökokemuksia. ebay.de/itm/Amateurfunkgerae … 1039561508?

Uutta 22.1.2015: Nyt on lopultakin ilmestynyt myös 4 m bandille yltävä X-toistinrigi! Tällaista on toivottu toistimeksi mm. yhdistämään 4m ja 2m bandien vapeparadiot samaan toistinradioverkkoon. Wouxun KG-UV950PL71 50/70/145/433 MHz FM-transceiver, 365 €. Kerrotaan lisää, kunhan rigin toiminnasta saadaan kokemuksia! viewtopic.php?f=15&t=225&start=40#p1586

2m/6m/70cm mobileantenneja

2 m + 6 m puhetoistintyöskentelyyn autoantenniksi sopii joko SG-M911, tai vähän pidempi CR-8900. Edellinen käy paremmin pelastuslaitosten ajoneuvoihin, ja jälkimmäinen lienee kiinnostavampi hamsseille, koska siinä on myös kympin bandi. Liittimeksi mainittu ‘PL’ tarkoittaa tavallista UHF-liitintä. wimo.de/mobile-antennas-vhf- … #multiband

Jalaksi näille käynee joko ‘Heavy Diamond magnet base’ PL- eli UHF-rungolla, tai takaluukkukiinnike ‘Diamond K-400’ Solid trunk mount + istukka ‘20016 PL connector’ + koaksipiuha ‘20008’. wimo.de/mobile-antenna-acces … html#20033

Wihje: Myös monet tavalliset 2 m bandin 5/8-aallon mobilepiiskat kuulevat oikein hyvin 6 m bandilla. Modaamattomina niiden SWR voi olla korkeahko 6m lähetinkäyttöä ajatellen, mutta osaavan hamssin käsissä ne saa virittymään myös hyviksi 2m/6m lähetinantenneiksi.

Päivitys 23.3.2014: Neljän bandin 10m/6m/2m/70cm mobileantenneja on ilmestynyt lisää, mukaanlukien tuo Eikan löytämä malli. Ja hinnatkin ovat pudonneet alle puoleen muutaman kuukauden takaisesta…

Tässä esimerkiksi hintaan EUR 33,28 posteineen neljän bandin mobileantenni, ebay.de/itm/321356439031?ssP … 1423.l2649

Sitten on EUR 57,80 neljän bandin malli UHV-4, jossa 50 MHz bandille on viritysviiksi, eli sen saa viriteltyä muuallekin kuin 6m alabandille, ebay.de/itm/130972252306?ssP … 1423.l2649

HF-workkijoita varten on jopa viiden bandin diiexerimalli UHV-5, jossa kympin bandin tilalla ovatkin 7 MHz ja 21 MHz viritysviiksineen, hintaan EUR 65,03. ebay.de/itm/130972251661?ssP … 1423.l2649

Isoista magneettijaloista toistaiseksi halvin tarjous EUR 22,39 on löytynyt täältä: ebay.de/itm/320919703797?ssP … 1423.l2649

Päivitys 23.06.2014: Eikan mittauksia ja kokemuksia mobilantennista TYT TH9800 - viewtopic.php?f=21&t=525

X-banditoistin on duplekseriton ripiitteri!

Miksi enää rakentaa ‘antiikkiripiittereitä’ kolhoine ja kalliine duplekseripönttöineen, kun X-banditoistimen saa yhden mobileradion kokoiseksi, murto-osalla perinteisen vain yhden bandin ripiitterin kustannuksista?

X-banditoistimet eivät varaa ruuhkaisia dupleksikavavia, koska ne workkivat millä tahansa lukuisista vapaista simpleksikanavista. Lisäksi ne voi linkittää langattomasti yhteen, netistä täysin riippumattomaksi pitkän kantaman puhetoistinverkoksi.

Tässä artikkelissa neuvotaan, miten yhdistää helppotekoisten ja halpojen diplekserien avulla useita tehokkaita yhden bandin antenneja yhteen ja samaan X-banditoistimeen: viewtopic.php?f=15&t=225&start=40#p1545

Lopultakin: Duplexer free repeater! facebook.com/jyrki.nieminen … omments=19

T: - Juha -

[OH7HJ]

Kävimme Apon OH7VL kanssa esittelemässä Akin OH7EAH tekemät uudet 6m ja 2m kantamakartat Joensuun palo- ja pelastuslaitoksella, ja kuuntelimme samalla uuden toistinradiotekniikan pohjalta viestiyhteyshenkilölle heränneitä ajatuksia ja toiveita. Nykyisten Pohjois-Karjalan paloasemien välisten VHF-varapuheyhteyksien kantama sallii kunkin paloaseman olla yhteydessä vain lähimpiin muihin. Tähän parannuksena pelastuslaitoksen viestiyhteyshenkilömme toivoi sellaista puheyhteyttä, joka yhdistäisi kaikki maakuntamme keskeiset pelastusasemat yhteiselle puhekanavalle, aina pitkän maakuntamme etelänurkasta sen pohjoispäähän.

Tavanomaisten 144 MHz ja 160 MHz eli 2m hamssi- ja paloasemabandeillahan kantama ei tunnetusti riitä koko maakunnan mitassa kaikilta keskeisiltä paloasemilta kaikille muille. Ihkauusien Akin laatimien 2 m ja 6 m kuuluvuuskarttojen esittelyn lisäksi kerroimme tuviryhmässä äskettäin esille nousseesta, vielä useimmille hamsseillekin uudesta X-ripiittereihin perustuvasta toistinasematekniikasta (crossband repeater, fullduplex multiband), jolla 6 m bandin hyvän kantaman avulla on mahdollista yhdistää jopa yhdellä hyvälle asemapaikalle sijoitetulla toistinasemalla lähes koko maakunnan pelastuslaitokset.

Arton OH7BD kantamakokeita varten kotiasemalleen ystävällisesti asentamalla 51.430 MHz FM-papukaijatoistimella pidetyt pitkät maakunnan sisäiset, ja jopa maakuntien väliset yhteydet, ja tähänastiset 6 m autoasemalla suoritetut kantamakokeet näyttävät vahvistavan Akin tekemien peittokarttojen paikkansapitävyyden. Tähän koko maakunnan keskeiset pelastuslaitokset kattavan varaverkon yhteisen puhekanavan toivomukseen uusi toistintekniikka vaikuttaa siis sopivan ratkaisuksi.

Uusien mahdollisuuksien toistintekniikka

Koska nämä uudenlaiset toistinradiot ovat virrankulutukseltaan hyvin kohtuullisia, niin toistinasema toimii yhden ylläpitolatauksessa olevan 12 V henkilöauton akun varmistuksella sähkökatkotilanteissa huomattavasti pidempään, kuin katastrofitilanteissa avun perille saamiseksi vaaditut kriittiset 48 tuntia. Esimerkiksi FT8900:n standby-virrankulutus on vajaa puoli ampeeria, mikä antaa 60 - 70 Ah 12 V autonakkuvarmistuksella jopa 120 … 140 h valmiusajan. Toistinradiot eivät myöskään edellytä tähänastisten yhden bandin ripiitterien tapaan tasalämpöistä ympäristöä, joten ne toimivat myös tilojen lämmityksen katketessa, tai jopa kylmiin tiloihin tai laitelaatikoihin sijoitettuina. Lisäksi itse toistinradiot ovat alle 400 euron hintaisina niin edullisia, että pelkän wanhanaikaisen yhden bandin duplexeritoistimen hinnalla saa hardwaren koko maakunnan kattavaan usean toistimen verkkoon.

Pelastusaseman viestiyhteyshenkilömme piti maakuntatoistimen ajatusta hyvänä, ja ehdotti, että pyrkisimme kattamaan koko maakunnan paloasemineen kolmen toistinaseman verkolla. Keskisen, pohjoisen ja eteläisen toistinaseman verkon laaja kuuluvuuspeitto toisi lisäetuna puheverkon kantamaan myös autoasemat. Alustavan ajatuksen mukaan 2m/6m maakuntatoistimien radiot varusteineen kustantaisi pelastuslaitos. Toistimien rakentajia ja ylläpitäjiä olisivat pääasiassa radioamatöörit. Verkko toimisi aluksi kokeellisena, mahdollisesti yhden toistimen voimalla, ja laajennettaisiin kokemusten perusteella maakunnan kattavaksi.

Maakunnan yhdistävien toistinten toimintavalmiutta ylläpitävinä päivittäisinä käyttäjinä olisivat sekä hamssit itse omassa kotiasema- ja mobileliikenteessään, että pelastuslaitokset hätä-, harjoitus- ja turvaliikenteessä ja turvayhteyksien ylläpidossa. Toistinverkon ylläpidon tukena ja etsintä- ja pelastuspalvelun yhteyshenkilöinä voisivat olla lisäksi kaikki halukkaat maakuntatoistinhankkeesta kiinnostuneet radioharrastajat ja -ammattilaiset, sekä vapepan, reserviläisten, ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen aktiivit.

2m/6m maakuntatoistinten workkiminen

Pitkän kantaman 6 m toistimet yhdistäväksi jaksoksi valittaisiin niille yhteinen häiriötön taajuus, mutta toistimien 2 m jaksot voisivat vaihdella paikallisesti. Workkiminen tapahtuisi kaksisuuntaisen täysdupleksitoistimen tyyliin, eli kummalla tahansa taajuudella sisään, ja toisen bandin jaksolla ulos.

Esimerkiksi haluttaessa kuulua kaikille puheverkon asemille, workitaan 2 m jaksolla sisään, jolloin maakuntaripiitterit toistavat 6 m välityksellä verkon muille toistimille, joista edelleen 2 metrillä ulos lähiseudun pelastuslaitosten sekä auto- ja hamssiasemien kuultavaksi.

Jos taas workitaankin esimerkiksi kaukana maakunnassa liikkuvasta autosta pitkän kantaman jaksolla 6 m jaksolla sisään, niin vain se tai ne toistimet toistavat yhteyden 2 metrillä ulos, joka tai jotka ovat sisäänmenevän aseman kantamassa. Näin yhteys saadaan 6 m pitkän kantaman ansiosta jopa mobileasemasta lähimmille pelastuslaitoksille. Paikallisasemien välisissä kusoissa taas yhteys voidaan 6 m sisäänmenoa käyttämällä rajoittaa vain tiettyä toistinta lähimpien hamssi- ja paloasemien kuultavaksi.

Anteeksiantavampi täysdupleksin ansiosta

Jos myös itsellä on x-banditoistinradio, niin äänensä voi kuulla puhuessaankin, koska toistimet ovat täysduplekseja. Täysdupleksi antaa myös anteeksi tottumattomien operaattoreiden duplikaatteja, koska ‘breikkarin’ yleensä havaitsee kesken omankin lähetyksen, kahden bandin myötäkuuntelun ansiosta. Myös verkkoa harvoin käyttävien palomiesten tai vapaaehtoisviestittäjien on helpompi saada yhteys, koska toistimet eivät tarvitse erillistä avauspiippaa. Yhteyden saamiseksi riittää, että osaa puhuessaan puristaa PTT:tä.

Tarvittaessa paloasemat ja -autot voivat sulkea pitkästyttävän hamssiliikenteen pois kuuntelulta, käyttämällä nykyisissä radioissa vakiona olevaa aliäänisalpaa (tone squelch), jolloin vain pelastusasemien keskinäinen liikenne kuuluu toistinasemaverkon pelastustoimen radioihin. Tällä hetkellä vielä läänimme ainoa crossbanditoistimen mallikappale FT-8900 osaa toistaa kokeilujen perusteella ainakin yli 150 Hz aliäänet. Satunnaisten paikallishäiriöiden varalta käännetään päälle toistinradioiden asetuksista ‘vahtikoira’, joka katkaisee yhtä minuuttia pidemmät lähetykset.

Näin pelastuslaitosten toive koko maakuntaan kantavasta, keskeisten pelastusasemien yhteisestä puhekanavasta näyttäisi uuden toistinradiotekniikan myötä toteutuvan. Samalla hamssit saavat käyttöönsä mobilekusoissa maakunnan päästä päähän, ja hamssiyhteyksissä naapurimaakuntiinkin ulottuvan ripiitteriverkon. Maakuntatoistinverkko toimii näin hieman kuin yhteenkytkettyjen 70 cm ripiitterien R.net, mutta ilman sähkökatkoksissa haavoittuvaisen internetin tarvetta yhteyden välittäjäksi, ja se kattaa pelkkien kaupunkien sijasta myös maakunnan koko laajan maaseudun kuntakeskuskineen. Laaja yhteyspeitto on tarpeen siksi, että esimerkiksi myrskytuhon aiheuttama yhteyskatkosalue voi sijaita missä tahansa.

Paikkaehdotuksia 2m/6m toistinasemille?

Toistimien sijoituspaikoista etsitään ja kerätään vihjeitä, joita voi karttalinkkeineen laittaa vaikka tähän säikeeseen, tai minulle tai muille tuviryhmäläisille suoraan! Maakuntatoistimet tulisivat siis sellaisille korkeille vaaroille, tai edullisiin mastoihin, tai palo- tai näkötorneihin tai rakennuksiin, joissa on saatavissa verkkosähköä akkuvarmistuksen ylläpitolataukseen.

Koska 6 m bandi on tunnetusti arka taajamahäiriöille, niin asemien tulisi sijaita sivussa keskustoista ja lähiöistä, samoin kuin ula- ja TV-lähetinmastoista. GHz-bandeilla toimivat linkki- ja kännykkätukiasemamastot sensijaan sopisivat maakuntatoistinten sijoituspaikoiksi tai naapureiksi, koska näin korkeat jaksot ja 6 m sekä 2m bandit eivät yleensä häiritse toisiaan.

Maastomuodoiltaan pitkän maakuntakantaman toistinten edullisimpia sijoituspaikkoja olisivat sellaiset vaarat tai mastot, joiden ympäristö on pitkälle ympärille laakeaa ja vähämäkistä, tai parhaassa tapauksessa vettä. Kun mahdollisimman kauaksi ympäristöön on matalaa maastoa, niin 6 m ja 2 m sinkut saavat hyvän ‘lähdön’, vaikkei asemapaikka olisikaan maakunnan korkeimpia. Mastoihin pääsyn yleensä rajoittaa todella kova hinta, mutta Masan mukaan liitolla olisi sopimus, jonka mukaan Soneran mastoihin voisi päästä jopa ilmaiseksi.

Esimerkkejä sijoituspaikkojen sopivuudesta

Myös korkeat rakennukset mäkien päällä käyvät maakuntatoistimien paikoiksi silloin, kun lähin ympäristö on vähähäiriöinen, mistä esimerkkinä toimintansa lopettanut Okun rikastamo. Häiriöisestä, 6 m bandille sopimattomasta ympäristöstä on esimerkkinä Niinivaaran sairaalan katto lukuisine VHF-tukiasemineen ja mahtavine paikallishäiriöineen suoraan kerrostalosta alta.

Okun lisäksi on tähän mennessä ehdotettu paikoiksi Kolin metsäkeskuksen kattoa, joka tosin tarvitsee häiriömittauksen läheisen TV-lähetinmaston vuoksi. Räsävaara ja Paalasmaa taas ovat häiriöttömässä ympäristössä, mutta niistä puuttuu sähköverkko, ja silmälläpito ilkivallan varalta.

Yksi lupaava eteläisen toistimen sijainti voisi olla Tohmajärven APRS-digin sijoituspaikka, eli SPR:n käytössä oleva wanha suojeluskuntatalo Kemien mäen päällä. Koska talossa on vain vähän tai ei ollenkaan paikallishäiriöitä aiheuttavaa elektroniikkaa, niin taajamaympäristöstä huolimatta 6 m voisi workkia sen katolta hyvin. Lupaavan vähähäiriöiset Kiihtelysvaara ja Hyypiänvaara taas olisivat hyvässä paikassa ajatellen yhteyttä maastokatveelle alttiiseen Ilomantsiin.

T: - Juha -

[oh7eah]

Noissa kantamissa saattoi olla jo laskettuna antennille vähän vahvistustakin, kun yleensä ripiittereissä stäkättyjä antenneita käytetään. Olikohan lähetyksessä 6dBd, mutta vastaanotossa 0dBd. Ja olkaa tarkkana noiden kuvien kanssa että ei mene Siilainen ja Outokumpu sekaisin niin kuin näyttäis käyneen.

Crossband-toistimina toimivat mobiiliradiot ovat yleistyneet kivasti, mutta niissäkin näyttäis käytön kannalta omat hankaluutensa olevan.

• Aki, OH7EAH

[OH7HJ]

Terve Aki,

Niin olinkin vahingossa laittanut Okun 6m peittokartan Siilaisten sijaan. Vaihtaisin oikeaksi, mutta aina kun yritän laittaa Siilaisen karttaa, saan tällaisen automaattisen virheilmoituksen: “Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.” Kuvan poistaminen säikeestä onnistuu, mutta foorumi ei enää ollenkaan hyväksy minulta tätä, eikä muitakaan liitekuvia. Olisiko siirryttävä jatkamaan säiettä jollekin muulle serverille?

Nämä jo tekemäsi 6m ja 2 m kartat ovat tuoneet suorastaan ratkaisevaa uutta tietoa puhe-varven suunnitteluun! Niiden avulla onnistuu lopultakin muodostaa sellainen verkko, jossa kaikki vaaditut pelastuslaitokset pääsevät samalle puhekanavalle. Kerro ihmeessä toistinradioista kokemuksiasi, että tiedetään, mitkä mallit pelittävät! Omaani olen nyt käyttänyt kaksi talvea, ja se on osoittautunut hyvin toimintavarmaksi. Muita en tiedä vielä maakunnassamme olevankaan.

Onnistuisiko sinulta tehdä vielä vertailun vuoksi Okusta kartat seuraavilla parametreillä: Tukiasema Oku 144 MHz 50 W, antenni 6 dBd vertikaali, ja sama paikka 50 MHz 50 W, antenni 3 dBd vertikaali? Samat antennin vahvistukset sekä Tx että Rx. Vasta-asemina autot, joissa ant korkeus noin 2 m, samoilla 50 W tehoilla, mutta geinit 50 MHz 0 dBi ja 144 MHz 2 dBi. Mitä muuten nuo eri väriset vyöhykkeet tarkoittavat?

T: - Juha -

Lisäys: 50 Mb kuvaliitemäärä on kuulemma tullut täyteen, eli kuvia ei enää mahdu. Mikähän olisi hyvä radioharrastajien keskustelufoorumi siirtyä jatkamaan tätä ja muita säikeitä, ehdotuksia?

Lisäys 2: Jussi OH7JA onnistui saamaan lisää tilaa kuville, FB, TNX! Nyt Siilaisten peittokarttakin mahtui taas säikeeseen.

[oh7ja]

Niin olinkin vahingossa laittanut Okun 6m peittokartan Siilaisten sijaan. Vaihtaisin oikeaksi, mutta aina kun yritän laittaa Siilaisen karttaa, saan tällaisen automaattisen virheilmoituksen: “Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.” Kuvan poistaminen säikeestä onnistuu, mutta foorumi ei enää ollenkaan hyväksy minulta tätä, eikä muitakaan liitekuvia. Olisiko siirryttävä jatkamaan säiettä jollekin muulle serverille?

Terve,

Foorumisoftaan oli unohtunut edelliseltä palvelimelta rajoituksia liitetiedostojen maksimimäärään.
Koska nykyisellä palvelimella levytilaa on huomattavasti enemmän, on rajoitus nyt otettu pois käytöstä, sekä maksimi liitetiedoston kokoa kasvatettu.

Crossband-radioista:
Omistan yaesu ft-8100r -radion, jossa on dualvfo sekä näppärä 2m/70cm crossband toistintoiminto.
Olen käyttänyt toistintoimintoa siten, että radio on kytketty katolla sijaitsevaan 2m antenniin, ja pystyn autotallista workkimaan kahta metriä 70cm käsirigillä. Homma pelittää muuten aivan mainiosti, mutta toiminnon käyttäminen lämmittää rigin pääteastetta aivan valtavasti jos kusoilu on aktiivista. Pääteasteen jäähdytyssiili on aivan liian pieni tälläisen käyttöön. Tehoina olen yleensä käyttänyt 20 tai 50W 2m:lle sekä 5W 70cm:lle.
Eli rigiä valittaessa kannattaa tarkistaa jäähdytyksen riittävyys! Omani meni viimeksi jumiin kun kuumentui liikaa

De oh7ja

[OH7HJ]

Tnx foorumin kuvatilaongelman tosi nopeasta ratkaisemisesta, Jussi! Samoin kiitoksia rigikokemuksista. Vaikkei kyseinen rigimalli ei ole maakuntavarveradioehdokkaiden harvalukuisella listalla, koska näille vaaditaan myös 6 m bandi, niin lämmöntuotto on muissakin radioissa samaa luokkaa. Jäähdytyksen tarve on siis hyvä huomio. Se on mainittu ja korostettu ainakin oman radioni manuskassa, joten se on onneksi osattu huomioida suunnittelussa.

Kiinteässä raskaastikuormitetussa toistinkäytössä radio on onneksi helppo kiinnittää lisäjäähdytysripaan, ja käyttää orjatuuletinta laitelaatikon jäähdytykseen. Käytännöllisin tapa pitää maakuntatoistinten käyttölämpötila aisoissa on kuitenkin yksinkertainen: Hyvä asemapaikka ja tehokas antenni.

Kun antenniin saa oikeaa geiniä, mikä siis on aivan eri juttu kuin nuo mielikuvitukselliset ‘myyntidesibelit’ antennien brosyyreissa, jotka ovat yhtä yliampuvia kuin venäläisvetoiset kansanäänestykset, niin radion lähetystehon voi puolittaa jokaista antennin 3 dB vahvistuksen lisäystä kohden.

Maakuntatoistimen Tx-tavoiteteho 5 … 10 W

Koska 6 m kantama on vaikuttava, niin on mahdollista, että toistimen kantama riittää hyvästä sijainnista 3 … 6 dB antennilla jo vaatimattomilla 5 W lähetystehoilla. Erikoisen laajaa Tx-kantamaa vaativien poikkeustilanteiden, kuten mykistyneen naapuritoistimen yhteyksien paikkaamista varten, kiinteän maakuntatoistimen jäähdytys on kuitenkin syytä mitoittaa 50-wattisen rigin suurimman lähetystehon kestäväksi.

Esimerkiksi Tommin OH7JJT 144.675 MHz 1k2 pakettigateway workkii ja kantaa koko tähänastiseen kokeelliseen maakuntaverkkoomme hienosti 4 W lähetysteholla. Tätä alle 10 W teholuokkaahan niin sanoma- kuin puheverkonkin turvatoistinradioissa pyritään käyttämään, joskaan ei jäähdytyssyistä. Turvatoistintenhan tulee toimia pitkään akkuvarmistettuna, mihin pyritään minimoimalla virrankulutus.

Pyrkimys QRP-lähetystehoon pätee erikoisesti puhetoistimiin, joiden virrankulutuksesta leijonanosa syntyy lähetysjaksoista, toisin kuin pakettiradiolla harvakseen lähtevine sekunnin mittaisine purskeineen. Siis samalla kun sijainti ja antenni kasvattavat turvaripiitterin kantamaa ja peittoa ja toiminta-aikaa akkukäytöllä, ne myös vähentävät sen jäähdytystarvetta.

Varve reserviläisfoorumilla: maanpuolustus.net/threads/aprs-y … ost-111103

T: - Juha -