Sanomalehti Karjalainen 8.1.2023:
Sähkön korkealle noussut hinta on saanut asukkaat säästämään.
Liperin Käsämässä asuvan Arto Koposen 1990-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa kului sähköä vielä kuusi vuotta sitten 27 410 kilowattituntia. Talo lämpiää varaavalla lattialämmityksellä ja puulla, ja neliöitä on autotalli ja muut rakennukset mukaan luettuna yhteensä noin 200.
Viime vuonna sähkönkulutus oli enää 4 748 kilowattituntia.
Arto Koponen on tarkkaillut sähkönkulutustaan jo pitkään, mutta viisi vuotta sitten hän alkoi kiinnittää siihen enemmän huomiota. Vuonna 2018 Koponen huomasi, että hänen ilmanvaihtokoneensa ei toimi oikein, ja se työnsi lämmintä ilmaa asunnosta pois.
Sen vaihtaminen toimivaan näkyi heti lämmityskustannuksissa, sillä vuonna 2019 Koposen sähkönkulutuksesta suli lähes 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Sen jälkeen hän on lisännyt puulämmityksen käyttöä, asennuttanut katolle 20 aurinkopaneelia ja ajastanut sähköä eniten syövien laitteidensa käyttöä.
Lisäksi hän on seurannut aktiivisesti sähkönkulutustaan ja pörssisähkön hintoja.
Arto Koponen on saanut sähkönkulutuksensa nipistettyä alle viidennekseen vuoteen 2016 verrattuna.
Ensimmäisen kerran Arto Koponen kokeili mitata sähkönkulutustaan jo 90-luvulla puhtaasta mielenkiinnosta.
– Laitoin sähkömittariin relelähdön ja tein tietokoneella pienen ohjelman, joka mittasi tunnin välein sähkönkulutuksen impulsseja. Silloin aloin tajuta, millaista sähkökulutukseni on, Koponen kertoo.
Nyt Koponen on ohjelmoinut pienen luottokortin kokoisen yhden piirilevyn Raspberry Pi -tietokoneen tarkkailemaan automaattisesti pörssisähkön hintaa ja yhdistänyt sen releeseen.
Pieneen tietokoneeseen on kytketty myös lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilmanpainetta mittaavia antureita. Tietokoneeseen ajettu ohjelma haistaa, milloin lattialämmitystä tai lämminvesivaraajaa kannattaa käyttää ja kytkee ne releen avulla päälle.
Järjestelmä ei ole monimutkainen, ja tarvikkeet ohjeineen löytyvät Koposen mukaan netistä. Koodaustakaan ei tarvitse osata, sillä ohjelmanpätkän voi kopioida suoraan verkkosivulta.
Releen ja yhden piirilevyn tietokoneen saa noin 200 eurolla ja ne voi ohjelmoida itse, mutta releen kytkentä sähkökeskukseen kannattaa jättää ammattilaiselle.
Lattialämmitystä ja lämminvesivaraajan käyttöä voi automatisoida pienellä tietokoneella ja sähkötauluun kytkettävällä releellä. Järjestelmään voi kytkeä lisäksi lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavia antureita. Nämä välineet ovat menossa Arto Koposen mökille.
Lattialämmitystä ja lämminvesivaraajan käyttöä voi automatisoida pienellä tietokoneella ja sähkötauluun kytkettävällä releellä. Järjestelmään voi kytkeä lisäksi lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavia antureita. Nämä välineet ovat menossa Arto Koposen mökille.
Sähkönkulutusta ja muuta mittausdataa voi seurata älypuhelimen sovelluksesta.
– Siinä menee noin tunti, kun ne ottaa käyttöön. Kallein sijoitus taitaa olla sähköasentajan työt.
Hän haaveilee siitä, että saisi lattialämmityksen ja lämminvesivaraajan ohjauksen täysin automaattiseksi. Esimerkiksi lattialämmityksen lämmönsäädön voisi saada toimimaan itsenäisesti.
– Mahdollisuuksia olisi todella paljon.
Sähkön säästäminen alkaa Arto Koposen mielestä siitä, että tunnistaa kotinsa merkittävät sähkösyöpöt. Hänen omakotitalossaan ylivoimaisesti eniten sähköä syövät lattialämmitys ja lämminvesivaraaja.
– Tietämys kulutuksista ei tule kuin mittaamalla, Koponen kertoo.
Lisäksi kannattaa tarkkailla, kuinka paljon sähköä kuluu koko ajan päällä tai valmiustilassa olevista laitteista, kuten pakastimesta, jääkaapista ja viihde-elektroniikasta.
– Tuo meidän jääkaappi-pakastimemme on varmaan 90-luvulta. Seuraava askel olisi vaihtaa se energiatehokkaammaksi.
Sähkölaitteiden kulutusta voi mitata pistokesähkömittarilla.
Aurinkopaneelit tuottavat kesäkuukausina yli tarpeen. Talvella ne ovat lumen alla.
Vaikka Koponen kertoo valaistuksen merkityksen sähkölaskussa olemattomaksi ja on vaihtanut kaikki lamppunsa vähemmän sähköä syöviksi ledeiksi, hän pitää huolen siitä, ettei missään huoneessa valot pala turhaan.
– Joskus se tuntuu jopa neuroosilta. Samaa pitäisi tehdä oikeastaan kaikilla työpaikoillakin.
Sähkönkulutusta ovat pienentäneet myös lasten muuttaminen pois kotoa ja vuonna 2021 asennetut aurinkopaneelit, jotka viime vuonna tuottivat yhteensä 5 191 kilowattituntia. Valtaosa aurinkosähköstä oli ylijäämäsähköä, jonka hän sai myytyä sähköyhtiölle.
Koponen seuraa pörssisähkön hintoja talvella päivittäin, kesällä harvemmin. Seuraavan päivän hinnat tulevat näkyviin päivittäin kello 15 mennessä, mutta liperiläinen haluaisi itse pystyä ennustamaan hintoja pidemmälle ja suunnitella sähkönkäyttöään paremmin.
Sähkön säästäminen on erilaisista laitteista pitävälle Koposelle taloudellisten syiden lisäksi harrastus. Hän aloitti sen jo ennen energiakriisiä.
Sähkön säästäminen on erilaisista laitteista pitävälle Koposelle taloudellisten syiden lisäksi harrastus. Hän aloitti sen jo ennen energiakriisiä. Kuva: Marko Puumalainen
Vaikka sähköä menee nykyisin paljon vähemmän kuin ennen, asumismukavuudesta Arto Koponen ei kuitenkaan tingi. Omakotitalossa on lämmin eikä otsalampun tai kynttilän valossa tarvitse kulkea.
Kylpyhuoneen lattiankin hän pitää lämpimänä, mutta sen taloudellisuudessa auttaa lähelle kylpyhuonetta asennettu varaava takka. Sen tuottama lämpö yltää lämmittämään kylpyhuoneen laattalattiaa.
Koponen säästää sähköä paitsi taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä, myös harrastuneisuuttaan. Hän on tietoliikenneinsinööri ja radioamatöörinä kiinnostunut kaiken maailman vempaimista.
– Minulla on vähän nörttitaustaa.
Säästä sähköä näillä vinkeillä
Tunnista kotisi sähkösyöpöt. Sähkönkulutusta voi mitata mittaavilla pistorasioilla.
Sammuta sähkölaitteet ja valaistus, kun et niitä tarvitse.
Laske huoneiden lämpötilaa. Asuinhuoneiden lämpötilasuositus on 21–22 astetta, pesutilojen noin 24. Yhden asteen pudotus tarkoittaa noin viiden prosentin säästöä. Käyttämättömien huoneiden lämpötilan voi laskea jopa 16 asteeseen.
Sauno halvan sähkön aikoina ja ripeästi.
Älä lotraa suihkussa lämmintä vettä.
Ajasta sähkönkäyttöäsi. Öisin pörssisähkö on usein halvempaa kuin päivällä, joten lattian ja käyttöveden lämmittäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajastaa pikkutunneille.
Lämmitä puulla, jos mahdollista.
Käytä auton sisätilalämmitintä harkiten. Se kuluttaa enemmän sähköä kuin moottorilämmitin.
Lähteet: Pohjois-Karjalan Sähkö ja Arto Koponen.
