Radioamatöörit Karjalaisessa

Hei,

Radiopätkän pitäisi tulla Radio Rexiltä lauantaina jossakin kohdassa klo 14-15 välillä. Samoin verkkosivuillamme juttu ja videopätkät olisivat lauantaina ja paperilehdessä juttu sunnuntaina, elleivät suunnitelmat ehdi uutistilanteiden mukana muuttua.

Hyvää viikonloppua!

Heimo, OH7TY

Karjalainen: 17.4.2021 10:01 TILAAJILLE

Radioamatööritoiminta muuttuu maailman mukana – “Tässä harrastuksessa on monta särmää”, sanoo kontiolahtelainen Heimo Ryynänen, 72

  • Heli Pottonen
  • Marko Puumalainen

Pohjois-Karjalan radiokerhon puheenjohtaja Heimo Ryynänen palasi eläkkeellä takaisin nuoruutensa radioamatööriharrastuksen pariin.

Radioamatöörit ylläpitävät Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa varaverkkojärjestelmää, jonka kautta häiriötilanteissa voidaan välittää viranomaisten tietoliikennettä.

Radioamatöörin kotitalon tunnistaa, jos hoksaa katsoa ylös. Antennit katolla eivät herätä liikaa huomiota mutta poikkeavat kuitenkin tavanomaisesta.

– Kokeillaas, kuuleeko tuo englantilainen vasta-asema. Radiosää on tänään kyllä aika huono, Kontiolahden Lehmossa asuva Heimo Ryynänen, 72, juttelee sisällä esitellessään radioamatööriharrastajan laitteistoa.

Tällä kertaa vastausta ei tule, mutta kartta tietokoneen ruudulla näyttää, että Ryynäsen lähettämä signaali yltää Siperiaan ja Alaskaan asti.

– Tämä on lähtökohtaisesti hyvin globaali harrastus. Rajathan tässä eivät ole este oikeastaan missään muualla kuin Pohjois-Koreassa.

Heimo Ryynänen on itse rakentanut tarvittavat antennit kotitalonsa katolle.

Sähkötyksestä alkunsa saanut radioamatööritoiminta on muuttunut maailman mukana. Sähkötyksellä on edelleen vankka asemansa harrastajien parissa, mutta sen rinnalle on tullut paljon muutakin.

Ryynäsen pöydällä on nykyaikainen radioamatöörin lähetin, joka ei vie paljon tilaa mutta pitää sisällään paljon tekniikkaa.

– Signaali on analoginen, mutta prosessi laitteen sisällä on täysin digitaalinen.

Vieressä on toinen radio, jonka kantama puheella on tavallisesti 30–50 kilometriä.

Lisäksi pöydällä on kaksi tietokoneen näyttöä: nykyteknologia ja internetin maailmanvalloitus eivät ole syrjäyttäneet radioamatööritoimintaa vaan tehneet siitä entistä moniulotteisempaa.

“Signaali on analoginen mutta prosessi laitteen sisällä täysin digitaalinen.”

Radioamatööriksi pääsee suorittamalla pätevyystutkinnon, jolla saa oikeuden käyttää radioamatööriasemaa niille varatuilla taajuuksilla.

– Samalla saa radioasemalleen tunnuksen. Omaa tunnustani OH7TY käytin ensimmäisen kerran vuonna 1971, Heimo Ryynänen kertoo.

Insinöörin koulutuksen saaneen Ryynäsen kiinnostus radioihin juontaa juurensa lapsuudesta asti sekä sittemmin viestirykmentistä. Työ- ja perhe-elämän kiireissä harrastus jäi uinumaan, kunnes heräsi eläkeiässä uudelleen.

Suomessa radioamatöörejä on yli 5 000, koko maailmassa kolme miljoonaa.

Ryynänen ei yleensä puhu toiselle puolelle maailmaa, vaan yhteydenotot ovat enemmänkin digitaalisia kuittauksia, jotka todistavat signaalin kantamasta – eräänlaista keräilyä.

Qsl-kortti vahvistaa, että yhteys on luotu. Kortit ovat menettäneet suosiotaan digiajassa, mutta niillä on edelleen ystävänsä.

Toki erilaisia koulukuntia riittää, ja osa harrastaa nimenomaan puheyhteyksiä. Joku saattaa ottaa kannettavan radiolaitteiston mukaansa ja tehdä lähetystä vaikka kansallispuistosta.

– Sellainen kiinnostaa eurooppalaisia kovasti.

Tekniikasta kiinnostuneille radioamatööriharrastus on päättymätön aarreaitta. Oikeastaan se on monta harrastusta, joista voi valita itselleen mieluisimman: yksi keskittyy yhteyksien pitämiseen eri puolille maailmaa, toinen kunnostaa sotienaikaisia perinneradioita, kolmas pitää radiosuunnistuksesta ja neljäs perehtyy antennien tai jopa radioamatöörisatelliittien tekniikkaan ja rakentamiseen.

Oma lajinsa ovat kilpailu- ja keräilyhenkiset harrastajat, jotka tavoittelevat mahdollisimman kauas ulottuvaa signaalia tai suurinta määrää yhteyksiä. Erityisesti ennen internetiä luoduista yhteyksistä lähetettiin todisteeksi kortti. Ryynäselläkin on niitä nippu.

– Tässä harrastuksessa on monta särmää. Kaikille on tilaa.

– Itse olen viime aikoina testannut näitä digiyhteyksiä, Ryynänen kertoo.

Hän testaa parhaillaan radioamatööriasemien etäkäyttömahdollisuutta, jota on kehittänyt toinen suomalainen radioamatööri.

Läheskään kaikilla esimerkiksi kaupungissa asuvilla ei ole mahdollisuutta tai tilaa rakentaa antenneja, jolloin internetin mahdollistamasta etäkäytöstä voi tulla “uusi normaali”.

Yksi ulottuvuus harrastuksessa on tietenkin sosiaalinen, yhteisöllinen. Heimo Ryynänen toimii Pohjois-Karjalan radiokerhon puheenjohtajana.

Suomen radioamatööriliitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Pohjois-Karjalan radiokerho 50 vuotta. Ryynänen sanoo olevansa Pohjois-Karjalan radiokerhon hallituksessa iäkkäin; muut ovat työikäisiä.

– Meillä keski-ikä on matalampi kuin valtakunnallisesti.

Tekniikasta kiinnostuneet lapset ja nuoret voivat hakeutua radiokerhon ylläpitämään elektroniikkakerhoon, jossa he voivat opetella rakentelemaan kaikenlaisia laitteita vilkkuvista led-valoista vaativampiin töihin asti.

Sähkötys on radioamatööritoiminnan vanhin muoto, jota harrastetaan edelleen paljon.

Radioamatööritoiminnalla on myös yhteiskunnallista merkitystä.

– Kehitämme ja ylläpidämme Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa varaverkkojärjestelmää, jonka kautta häiriötilanteissa voidaan välittää viranomaisten tietoliikennettä, Heimo Ryynänen kertoo.

Amatööriradiot linkittyvät toistinasemiin Kolilla ja Repokalliolla varmistaen, että viranomaisten viestiliikenne ei vaikenisi, vaikka sähköt tai internetyhteydet menisivät poikki pidemmäksikin aikaa.

Kansainvälistä radioamatööripäivää vietetään sunnuntaina 18.4.