Trappikuvien ottamiseen tarvitaan kytkentä, joka radiosta katsottuna näyttää antennilta trapin toimintatilasta riippumatta. Testikytkennän SWR oli yleensä alle 2:1 ja käytin siitä johtuen tuneria.
Alla kuva testikytkennästä, jossa tyhjän muovilaukun päälle on ruuvattu UnUn. Siitä lähete menee vasemmanpuolimmaisen 53 ohm vastuksen läpi haarautuen kahteen rinnankytkettyyn (843 ja 856 ohmin) vastukseen. Testattava trappi kytketään oikean puolen vastuksen kanssa sarjaan.
Käytin lähetteenä 10 sykliä CQ-kutsua FT8:lla, 50 W teholla, taajuudella 28,074 MHz. Näissä testeissä UnUnin muuntosuhde on pienennetty vastuksiin sopivaksi, eikä sen, eikä 53 ohm vastuksen ottamaan tehoon tarvitse kiinnittää huomiota. Kuumin piste on SWR alentamiseen lisätty 100 pF kondensaattori, tosin kevyenä osana sen aiheuttama häviö on alle 1 %.
Sama testi vastukset rinnankytkettynä. Lähete kuten edellä. 850 ohmin vastukset lämpenivät jokseenkin yhtä paljon.
Lisäsin 28,0 MHz taajuudelle viritetyn trapin. (Kuva on kierähtänyt ylösalaisin)
Lähetteenä edelleen 28,074 Mhz, taajuusero siis 74 kHz. Trappi estää lähetteen siirtymisen toiseen vastukseen, mutta ei kuitenkaan itse lämpene. Sadan Hz taajuuserollakin trappi vuotaa vain pari prosenttia. Tällaisilla trapeilla tehdyn antennin virittäminen on helppoa, koska trapin jälkeen lisätty lanka ei vaikuta ylemmän taajuuden viritykseen.
Seuraavaksi tein resonanssitestin, laitoin 28,6 MHz:lle viritetyn trapin, jota kuormitin taajuudella 28,6 MHz. Trappi lämpenee ja häviö on noin 2% (noin 1 W). Resonanssi aiheuttaa trapissa suurimman mahdollisen häviön, kaikilla muilla taajuuksilla häviö on tätä pienempi. Testitrappi on tehty RG180 kaapelista, ominaisimpedanssi 93 ohm.
Tässä 28,6 MHz:n trappi kuormitettuna 24,915 MHz lähetteellä. Taajuusero on 3685 kHz, jolloin trappi toimii pidennyskelana ja laskee lähetteen läpi lähes häviöttä.
Lopuksi Keleman 80 – 160 metrin dipolista irroitettu trappi, jonka resonanssitaajuus on 2732 kHz ja jota on kuormitettu 3574 kHz:n taajuudella. Taajuusero on 843 kHz, josta johtuen trappi ei enää täydellisesti sulje lähetettä, vaan vuotaa 25%. Sen seurauksena antennin viritys vaikeutuu, koska 160 metrin langan pituuden muutos siirtää myös 80 metrin resonanssitaajuutta. Trappi itse ei lämpene yhtään, olisikohan valmistaja pelannut varman päälle, koska ko. Antennia myydä QRO tehon kestoisena.
Näin saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia, mutta kuitenkin hyvin linjassa viimeisimpien trappiantenneja esittelevien artikkeleiden kanssa. Jos tilan puutteen takia tarvitsee lyhentää antennin fyysistä pituutta, voi sen suuremmitta häviöittä tehdä trappeja käyttäen. Pituuden lyhetessä käyttökelpoinen taajuuskaista kapenee vastaavasti ja onhan siinä oma, sinänsä mielenkiintoinen työ trappeja ja lankoja viritellessä.
Terveisin
Heimo, OH7TY