[size=85]29.11.2010, päivitetty 01.12.2014[/size]
Kahden metrin ja kympin FM:llä on iltaisin Joensuun seudulla opeteltu workkimaan tietsikan äänikorttia modeemina käyttävillä digimodeilla. Mukana kokeilemassa ovat olleet tähän mennessä OH7BD, OH7GWM, OH7NE, OH7VL ja OH7EG sekä OH7HJ ja kouluttajana OH7JJT. Polvijärvi - Oku - Viinijärvi - Liperi - Kiihtelys -rinkula kulkee yleensä hyvin, kaikki kopittavat jotenkuten kaikkia, jopa vaatimattomilla ympärisäteilevillä antenneilla. Joskus ilmoitellaan ripiittereilläkin, että ‘tikijaksolla’ ovat harjoitukset käynnissä.
Rinkulataajuuksina ovat 144.675 MHz FM eli wanha pakettijakso sekä kympillä 29.220 FM. Digimodeja on kokeiltu enimmäkseen FM:llä eli tavallisella taajuusmodulaatiolla, mutta myös USB:llä harjoitellaan. FM on aloitellessa helpompi, koska se ei vaadi radioiden taajuuksien tarkkaa yhteenviritystä. Leveämpikaistaisena FM sallii myös SSB:tä suuremman 1k2 tiedonsiirtonopeuden. Nopeutta 9k6 on havaittu epäkäytännölliseksi maakuntayhteyksiin sen lyhyen kantaman ja vaatimattoman peiton vuoksi.
Myös HF yläbandeja on jo keritty kokeilla digimodeilla, ja todettu niiden sopivan pinta-aaltokusoiluun paikallisrinkuloissa. 16.12.2010 alkaen kokeiltiin onnistuneesti parin viikon ajan OH7AB:n kerhoasemaa 29.220 FM RFSM:n modella MIL-STD ja paketilla.
Kunhan 70 cm ‘motorigeille’ sopivat ulkoantennit alkavat hamssiasemilla yleistyä, jatkettaneen digimodekokeiluja myös 432 MHz bandilla FM:llä. Näille radioille yhteinen suora työskentelytaajuus on ainakin 433.525 MHz. OH7AB:n kerholla ohjelmoitujen motojen takaliitin on kytketty päälle, ja se sopii hyvin äänikortin liitännäksi digimodeille.
Äänikortti kytketään radiomodeemiksi
Digimodeille tietsikan äänikortin kaiutinliittimestä otetaan välijohdolla ääni rigin mikkiliitäntään, ja vastakkaiseen suuntaan rigin kaiutinlinjasta vedetään piuha tietsikan äänikortin mikkiliitäntään tai line in -liitäntään. Rigi saadaan lähettämään joko kääntämällä VOX päälle, tai kytkemällä COM-portin RTS- tai DTR-pinni kytkintransistorin kautta avaintamaan rigin PTT:tä. VOX:ia käytettäessä voi audio kiertää äänikortin kautta takaisin mikkilinjaan ja ruveta raksuttamaan rigin lähetintä päälle ja pois. Tämä voxin takaisinkytkentälouskutus poistetaan ruksaamalla mikrofonin tai linjatulon ‘vaimenna’ -ruutu tietsikan äänikortin ‘Päävoimakkuus’ -säädössä.
Heikoilla yhteysväleillä signaalinvoimakkuuden vaihdellessa tai ollessa juuri luettavuuden rajalla SSB menee paremmin läpi. Digimodeilla valitaan yleensä modeksi USB ja radion AGC eli vastaanottimen automaattinen voimakkussäätö laitetaan mieluimmin nopealle. Digimodeilla ei SSB:llä ohjata mikkikanavaa ‘täyteen’, koska se aiheuttaa säröä ja pienentää näin tiedonsiirtonopeutta sekä luettavuutta, vaan mikkivahvistusta tai äänikortin päävoimakkuuden liukusäädintä pienennetään niin, että radion lähetystehomittarin näyttämä heiluu selvästi täyden tehon alapuolella. Näin SSB-kuso viritetään ‘tikillä’ kulkemaan mahdollisimman nopeasti. Radioiden taajuudet on SSB:llä tietenkin viritettävä tarkasti keskenään samalle jaksolle, että tikit alkavat kopittaa toisiaan. Yhteenviritys tehdään kunkin digimoden oman virtuaali-TNC:n viritysikkunan avulla.
Radiolta äänikortille tulevan äänen tasoa ei saa digimodeilla säädettyä windowsin äänten ‘Päävoimakkuus’ -valikosta, vaan säätö löytyykin ‘Asetukset > Ominaisuudet > Nauhoitus > OK’. Täältä ruksataan äänikortin sisäänmenoksi joko mikrofoni tai linjatulo (Line in), ja säädetään voimakkuus sopivaksi. Radion äänitaso kaiutin- tai kuulokeliitännästä sattuu yleensä paremmin äänikortin ‘linjatulo’ -liitännälle kuin mikrofoniliitännälle. Äänikortin mikrofoniliitäntä pyrkii herkästi yliohjautumaan, ja se on myös arka vikaantumaan kytkettäessä johtoja, tai käytettäessä sitä liian voimakkaalla äänentasolla. Äänikortin mikkiliitäntää käytettäessä äänentason saa helpommin liukusäätimen säätöalueelle, jos äänipiuhan väliin laittaa n. 1:10 vaimennusvastukset tai säätöpotikan.
‘Äänikorttimodeemin’ liitosjohdon audiolinjojen vaimennusvastukset vaimentavat myös 50 Hz verkkobrummia, joka usein on 220 V~ kotitietsikoiden äänikorttien kiusana, mutta eivät akkukäyttöisten ‘läppärien’. Verkkopörinän aiheuttavat tietokoneen verkkopowerin sisässä 220 V~ tulojännitteestä tietsikan runkoon kytketyt häiriönpoistokondensaattorit jotka vuotavat runkoon pienen, mutta äänikortin liitäntöjen kannalta harmillisen vaihtojännitteen. Se tulee rigille läpi usein ‘runkobrummina’ eli tietsikan rungosta äänikortin ja com-portin ptt-linjan nollajohtoja pitkin, ja tunkee mikrofonilinjaankin lähetteen mukana kuuluvaksi pörinäksi. Jos siitä haluaa päästä kokonaan eroon, joutuu usein erottamaan mikkimuuntajilla molemmat äänikortin audiolinjat, eli mikin ja kaiuttimen, ja lisäksi erottamaan ptt:n releellä tai optolla, että kaikki galvaaniset yhteydet tietsikan vaihtojännitteelliseen runkoon katkeavat.
RFSM-8000 ‘rohina’-digimode
Tämä on kokeilluista digimodeista ehkä helpoin asentaa ja nopein oppia käyttämään. RFSM lähettää sekavaa kohinaa muistuttavaa pursketta, mutta tieto kulkee sillä ihan hyvin. Se osaa myös automaattisesti vaihtaa nopeutta yhteyden hyvyyden mukaan. Sillä onnistuu sekä keskustelu (chat) että pienehköjen tiedostojen siirto tietsikan kovalevylle. Tietsikan kovalevyltä voi myös vasta-asema käydä hakemassa RFSM:n received-kansioon tallennettuja tiedostoja. Näin käytettyäessä tämä mode workkii myös itsekseen toimimaan jätettynä automaattiasemana yksinkertaisessa sanomavälityksessä. HF:llä päivystää Suomessa yksi RFSM-automaattiasema jatkuvasti, OH2DIGI Lohjalla, jaksolla 3604 USB, ja ainakin ajoittain myös 1840 USB. On myös kokeiltu Pohjois-Karjalan radiokerho ry:n asemaa OH7AB Joensuussa läänin turvaverkkon katastrofivalmiusyhteyksiä ajatellen jaksolla 29.220 MHz FM RFSM mil-std. HF-antenni on vertikaali kerrostalon katolla ja rigi on IC-761 n. 25 W teholla.
RFSM:n perusasetusten ‘Connection’ -sivulle laitetaan ekaan tyhjään ruutuun oma kooli. ‘Transmitter’ -kohdassa vei ottaa käyttöön rigin PTT:n avainnuksen COM-portin kautta, jos sellaisen on kytkenyt. Jos ei ole, voi käyttää rigin VOXia. Ikkunan ylärivin ekasta ‘maapallo’-kuvakkeesta otetaan yhteys, ruutuun vasta-aseman kooli, ja rigi alkaa rumputtaa rohisevaa lähetystään jos kaikki on kohdallaan. Taajuuden hienoviritys suoritetaan niin, että vasta-aseman purskeen alussa tuleva lyhyt piippa sattuu äänispektriä näyttävän viritysikkunan pystyviivalle. Kun kuso on saatu, äänikortin lähtevän äänitason säätö kohdalleen onnistuu myös digimodeista helpoimmin RFSM:llä, koska vasta-asema antaa automaattisen signaali-kohinasuhderaportin (S/N) desibeleinä. Jos rigin mikkikanavaa ylimoduloi, S/N jää noin 12 dB:iin, ja RFSM hidastaa automaattisesti tiedonsiirtonopeutta. Lähtevää äänitasoa säätämällä etsitään äänikortin päävoimakkuus- tai aaltosäätimestä sopiva voimakkuus, jolla saadaan signaaliraporttina vasta-asemalta paras S/N, yleensä noin 22 - 26 dB, kun yhteys on hyvä. Säätimen sopiva asento sattuu yleensä lähelle minimiä. Johdon väliin voi laittaa 1:4 … 1:10 vaimennusvastukset, jotta saa äänitason paremmin säätöalueelle. Näin RFSM:llä säädetty äänitaso käy oletukseksi muillekin digimodeille. RFSM-ikkunan alariville voi kirjoittaa tsättiviestejä vasta-asemalle. RFSM-kuso on muistettava myös lopettaa, muuten asemat jäävät ‘konnektiin’ rumputtamaan yhteyttä keskenään. Kahden aseman RFSM-yhteyteen eivät muut asemat saa breikattua mukaan, ennenkuin ne lopettavat konnektin.
Marraskuun 2010 POKA-harjoituksessa RFSM:ää kokeiltiin eka kertaa 2 m FM:llä, jossa se workki oikein hyvin. Tekstisanomat ja muutaman kilon liitteet menivät muutamissa sekunneissa läpi. Kymmenien kilojen liitteet voivat viedä minuutteja. Ohjelma korjaa virheet, joten siirretty tiedosto tuli aina ehjänä perille, skandeineen kaikkineen. USB:llä RFSM asetusten ‘Modulation’ käytetään kapeakaistaisella ‘non-standard’ -modella, ja radion taajuus viritetään kohdalleen käyttäen apuna RFSM:n viritysikkunan spektrinäytön pystyviivaa. Purskeen alussa tulee lyhyt piippa, jonka tulee sattua pystyviivalle jakson ollessa kohdallaan. 2 m FM:llä RFSM-kuso syntyy vaivattomammin, koska radioiden taajuuksia ei tarvitse hienosäätää kohdalleen, kuten SSB:llä. FM:llä myös äänikaista on leveämpi, joten RFSM:llä käännämme rinkulassamme päälle vähän nopeamman ‘MIL-STD’ -modulaation. Tätä on käytetty oletusmodulaationa kokeiltaessa kahdella metrillä iltaisin jaksolla 144.200. Ei-standardi 0,3 - 2,7 kHz 2000 baud ja militääristandardi 0,3 - 3,3 kHz 2400 baud modulaatio eivät worki keskenään, joten jos et saa kusoa muuten hyvin kuuluvaan asemaan, kokeile vaihtaa modulaatiota. Rinkulassa käytämme RFSM:n tähän asti varmimmin toimivaa versiota 0.536.
Winmor - sähköposti radiolla
Jos Olivia on vapaata rinkulatsättäilyä ja RFSM virheenkorjaavaa kahdenkeskistä tsättiä ja tiedostonsiirtoa, niin RMS Express -ohjelma on radion kautta toimiva sähköposti, jolla voi laittaa myös liitetiedostoja viestiin. Käytämme nyt ohjelman versiota 1.0.7.1. jonka voi pyytää Tommilta, jos sitä ei löydä netistä. Ohjelma käynnistetään RMS Express.exe -ohjelmalla. Harjoituksissamme valitaan moodi Winmor P2P (Peer to peer). Tälläkin on helpointa käyttää radiossa modena FM:ää, koska silloin ei tarvitse virittää rinkulan radioita tarkasti samalle jaksolle.
Klikattaessa RMS Express -sähköposti-ikkunan valikosta ‘Open Session’ avautuu ruutuja kolme lisää. Perusasetuksiin laitetaan oma kooli. Rekisteröinti-ikkuna suljetaan klikkaamalla ‘Remind me later’. Rekisteröiminen on vapaaehtoista. Winmor-ikkunan ‘Setup’ -asetusten ‘Radio setup’ -kohtaan voi ruksata kahdella metrillä workittaessa kohdan ‘VHF FM’. Jos rigin PTT:lle on tehnyt ohjauksen sarjaportista, niin laitetaan myös ‘PTT port’ kohtaan kyseisen com-portin numero. Jos ei, niin käytetään rigin VOXia.
Winmor-ikkunan ekaan ruutuun laitetaan vasta-aseman kooli, ja toiseen käytettävä taajuus. Kolmanteen ohjelma laskee keskitaajuuden USB:llä. Yhteys otetaan klikkaamalla ‘Start’. Winmor lähettää uikuttavaa ääntä yhteyttä otettaessa. Jos sähköposti-ikkunan outbox-laatikossa on kyseiselle asemalle osoitettuja viestejä ja yhteys syntyy, ohjelma alkaa päristää viestiä läpi, ja se ilmestyy vasta-aseman ‘Inbox’ -kansioon. Ohjelma lähettää lopuksi CW:llä koolit, ennenkuin automaattisesti katkaisee yhteyden. Tämänkin ohjelman voi jättää itsekseen päälle hoitamaan postiliikennettä. Tässä tapahtumia GlobalSET 2014-kriisiviestintäharjoitukseen osallistumisesta G8BPQ-Winmor-pakettiverkossa: viewtopic.php?f=15&t=225&p=1543#p1540
Paketilla suoraan asiaan
Digimoderinkulassa 144.675 FM on kokeiltu myös wanhaa pakettiradiota. Todettiin, että se on edelleenkin ehkä monipuolisin digimode. Se lienee myös ainoa yleinen digimode, jossa on toimiva digipiittausmahdollisuus verkkoa pitkin. Turvayhteyksiä ajatellendigipiittaus on mahdollisuus paikata verkon aukot. Paketilla onnistuu myös tiedostojensiirto ja tsättäily. Purskenopeus on 1200 b FM:llä. Lyhyet viestit kulkevat nopeasti, koska paketti ei tuhlaa aikaa pitkiin kättelyihin asemien välillä, kuten RFSM ja Winmor. Yhteyksiä onnistuu paketilla hoitaa yhdeltä tietsikalta useita samalla kanavalla samaan aikaan, samoin tiedostonsiirtoja.
Kotitietsikalla pakettia voi workkia äänikortilla, samoilla piuhoilla kuin muitakin digeja. Virtuaali-tnc:ksi laitetaan tietsikkaan esim AGWPE, ja sille pakettipääteohjelmaksi vaikka AGWterminal. Näillä voi pakettia käyttää myös 1200 b nopeammilla tiedonsiirtonopeuksilla, jos yhteys on hyvä, ja radioiden tekniikka sen sallii. AGWPE osaa myös komentaa erillistä tnc:tä KISS-modessa, samoin sillä onnistuu useamman rigin käyttäminen paketilla eri taajuuksilla yhdeltä tietsikalta. Myös paikannusradioverkon eli APRS:n ohjelma UIVIew osaa toimia äänikortilla AGWPE:n kanssa. SV2AGW:n kehittelemät pakettiohjelmat ovat monipuolisia, mutta ensikertalaiselle asetusten laittaminen kokeiluineen voi teettää töitä, siksi ensiasennukseen voi harkita kysyä apua näihin ohjelmiin jo tutustuneilta hamsseilta.
Pakettiradion yhteyksiä välittävät automaattiasemat eli nodet toimivat tunnetusti hyvin. Nodeksi voi jättää vähän virtaa kuluttavan TNC:n ja radion akuilla toimimaan johonkin hyvään asemapaikkaan verkon yhteyksiä välittämään. OH7NE esimerkiksi ehdotti nodea Juukaan, paikkaamaan turvaverkon yhteysaukon Nurmeksen suuntaan. Pakettikokeiluja varten kerhon kaapissa on kalustoa wanhan OH7AB:n 1990-luvun poksin ja runkoverkon jäljiltä. Silmiin sattui ainakin kaksi OHTNC:tä ja 2 m arppirigi. Lisäksi siellä oli kaksi DPK 9600 b modeemia seka näillä käytetyt kaksi 70 cm runkoverkkorigiä. Näistä on mahdollista tehdä vaikka nodeja, jotka toimivat itsenäisesti ja ilman tietsikoita auton akulla jopa viikon päivät.
HF-yläbanditkin toimivat paikallisdigikusoissa
Alustavasti on kokeiltu myös HF:n yläbandien sopivuutta paikalliskusoihin, kuten turvaverkon yhteyksiin. Kokemusten mukaan yläbandit näyttäisivät toimivan varsin hyvin. Kokeiluissamme esimerkiksi välillä Kiihtelys OH7JJT - Käsämä OH7HJ, yhteysetäisyydellä 59 km, digiyhteys saatiin sekalaisilla eri polarisaatioiden antenneilla 14, 21 ja 28 MHz bandeilla. Vaikka signaalivoimakkuus oli yläbandeilla pieni, niin yhteys oli vakaa, samaan aikaan kun 3,5 MHz yhteys välillämme iltakelien QRM:n alla takkusi pahasti.
Antennit määräsivät yhteyden hyvyyden tässäkin kokeessa. Kun antenneina molemmissa päissä olivat peräti vaakapolaroidut hyvät HF-jagit, välillä Kiihtelys OH7JJT - Viinijärvi OH7EG onnistui 63 km kuso kympin FM RFSM:llä, ja kuului ‘mittari tapissa’. Kymppi siis kulkee kokeilun mukaan vaakapolarisaatiossakin paikalliskusoissa, ja näyttäisi kunnon antenneilla kattavan hyvin tuon tunnetusti kahdeksallakympillä joskus hankalan ‘kuolleen alueen’ 50 - 60 km, jos ei vielä pitemmällekin.
HF-yläbandit näyttäisivät sopivan hyvin esimerkiksi nopeasti pystyynlaitettavan turvaverkon ensiyhteyksiksi, koska niille riittävät antenneiksi yksinkertaiset varttiaallon vertikaalit tai lankadipolit pystyyn laitettuina pinta-aaltoa varten. Antennien pituus yläbandeilla on kohtuullinen, ja asema alkaa workkia jo HF-mobilepiiskan pituuksilla. Antennin ei tarvitse välttämättä olla korkealla. Pinta-aalto ylittää pienet mäet ja maastoesteet, ja se workkii kohtalaisesti matalammastakin QTH:sta. Usean aallon mittaisten pitkälanka-antennien, kuten LK99, tiedetään jo vanhastaan toimivan suunta-antenneina HF yläbandeilla, päätevastuksensa suuntaan. Häiriötaso on yläbandeilla hyvin pieni verrattuna HF alabandeihin, ja tilaa on, aina löytyy puhdas jakso.
Käykö VHF:n korvikkeeksi HF?
Pinta-aallon oletetaan kulkevan yleensä parhaiten vertikaaliantenneilla, mutta saimme näissä kokeiluissamme hyvät kusot vaaka-antenneillakin. Lähiyhteydet saattavatkin liikkua HF yläbandeilla VHF:n tapaan, eli suoran säteilyn ja pinta-aallon yhdistelmänä.
Tärkeämpää kuin pysty/vaakapolarisaation keskinäinen hyvyys lähiyhteyksissä näyttäisikin kokeilujemme mukaan olevan, että molemmat asemat käyttävät saman polarisaation antenneja keskenään. HF-hamssirigien 50 - 100 W teholuokka on sopiva 50 - 60 km paikalliskusoihin, koska lähetystehosta on lähiyhteyksissä apua varsinkin pitemmissä, yli 40 km yhteyksissä.
Hamssien VHF- ja UHF-rigeissähän lähetystehot ovat useimmiten 10 - 20 W luokkaa, joten ne tarvitsevat tehokkaat suunta-antennit kymmenien kilometrien varmoille yhteyksille. HF-rigejä käytettäessä voi sensijaan pystyttää yksinkertaisen ja nopean lanka-antennin, ja korvata antennin vaatimatonta vahvistusta lähikusoissa kääntämällä tarvittaessa tehoja lisää. Näin saadaan esimerkiksi läänin turvaverkkoon lisää toimivia radioasemia ja yhteysvälejä, kun HF-rigitkin voidaan hyödyntää.
Liitteet ja linkit
Laitan oheen liitteiksi Tommin OH7JJT tekemät kuvat Winmor-ohjelman ikkunoista ja tärkeimmistä asetuksista sekä winmor-linkit.
Jatsun OH5ZN Winlink-ohjeita ja tapahtumia: viewtopic.php?f=15&t=225&p=1543#p1543
GlobalSET 2014-kriisiviestintäharjoituksen tapahtumia G8BPQ-Winmor-pakettiverkossa: viewtopic.php?f=15&t=225&p=1543#p1540
Helposti paketille Tommin ohjeilla: viewtopic.php?f=15&t=225&p=1543#p1527
RFSM -sivu netissä: rfsm2400.radioscanner.ru/
Pakettiradiolle SV2AGW:n ohjelmilla: sv2agw.com/downloads/default.htm
Turva 2010 –harjoituksesta artikkeli Kotiseutu-uutisissa: kotiseutu-uutiset.com/uutiset/20 … a-pojalle/
160 m luuppiantenni: 160 m luuppiantenni killusta - impedanssi ja SWR
9-elementtinen kevyt ‘Lentokvaki’ kahdelle metrille: antenni.innoplaza.net
Rigien ja antennien dB-mittauksia: viewtopic.php?f=21&t=228
Kerhoasema OH7AB pakettiradiolla: viewtopic.php?f=34&t=237
T: - Juha OH7HJ -
Rfsm_asetukset_kuvakaappaukset.zip (95.4 KB)
Winmor.zip (157 KB)
hamssiliikenteen pois kuuntelulta, käyttämällä nykyisissä radioissa vakiona olevaa aliäänisalpaa (tone squelch), jolloin vain pelastusasemien keskinäinen liikenne kuuluu toistinasemaverkon pelastustoimen radioihin. Tällä hetkellä vielä läänimme ainoa crossbanditoistimen mallikappale FT-8900 osaa toistaa kokeilujen perusteella ainakin yli 150 Hz aliäänet. Satunnaisten paikallishäiriöiden varalta käännetään päälle toistinradioiden asetuksista ‘vahtikoira’, joka katkaisee yhtä minuuttia pidemmät lähetykset.
